Oulunkylän puukirkko

Oulunkylän puukirkko (tammmikuuhun 2024 asti Oulunkylän vanha kirkko, ruots. Åggelby gamla kyrka) Helsingin Oulunkylässä on vuonna 1905 alkujaan rukoushuoneeksi valmistunut Oulunkylän seurakunnan kirkkorakennus. Se on aikaisemmin ollut myös ruotsinkielisen Petrus församlingin pääkirkko. Oulunkylän seurakunnalla se oli ensin väliaikaisena kirkkona ja myöhemmin pääkirkkona uuden Oulunkylän kirkon valmistumiseen vuonna 1972 saakka. Sen jälkeen Oulunkylän seurakunta on käyttänyt kirkkoa muun muassa vihkikirkkona.

Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto päätti 11. tammikuuta 2024, että Oulunkylän vanhan kirkon suomenkielinen nimi on vastedes Oulunkylän puukirkko.

Puinen kirkko rakennettiin alun perin Evankeliumiyhdistyksen rukoushuoneeksi vuonna 1905. Rukoushuoneen suunnitteli rakennusmestari Karl Fredrik Bergman ja se toteutettiin osittain talkoilla. Kattoratsastajassa on pieni kello palokellona.

Vastaperustettu Oulunkylän seurakunta vuokrasi rukoushuoneen väliaikaiseksi kirkoksi vuonna 1919. Vuonna 1932 kirkon viereen rakennettiin rakennusmestari Erik Lönngrenin suunnitelmien mukaan kellotorni, jonne sijoitettiin yksi kello. Seurakunta osti kirkkorakennuksen vuonna 1950, jolloin siitä tuli seurakunnan pääkirkko. Uusi Oulunkylän kirkko valmistui 1972, jolloin vanha kirkko jäi muun muassa kaste- ja vihkikirkoksi sekä alueen ruotsinkielisen seurakunnan pääkirkoksi. Puukirkkoa kohtasi tulipalo vuonna 1978. Kirkko korjattiin perusteellisesti ja vihittiin uudestaan käyttöön vuonna 1980.

Kirkon alttaritauluna on pronssinen kohokuva Jeesus siunaa lapsia. Sen on tehnyt ruotsalainen kuvanveistäjä Harald Sörensen-Ringi ja se on vuodelta 1909.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oulunkylän puukirkko Wikimedia Commonsissa