Tarvo (saari)

Tarvo on pienehkö kallioinen saari Helsingin ja Espoon rajalla, Laajalahden pohjois­rannalla Ison Huopa­lahden suulla.

Tarvon pohjoisimman kärjen kautta kulkee Helsingistä länteen johtava moottori­tie, Turunväylä, jota sen rakennus­vaiheesta saakka on yleisesti nimitetty myös Tarvontieksi. Saaren yhdistää Helsingin puoleiseen mantereeseen maa­penger, jota pitkin moottori­tie kulkee, kun taas Espoon puolella tie ylittää salmen siltaa myöten. Moottori­tieltä ei kuitenkaan ole liittymää saareen, mutta tiepenkerellä aivan sen vieressä on Helsingin puolelta Munkki­niemestä Tarvoon johtava ajotie, Rito­kallion­tien loppu­pää.

Tarvon saaren kautta kulkee myös venäläisten vuonna 1915 rakennuttama tykki­tie Helsingin Munkki­niemestä Espoon puolelle Laaja­lahteen, jossa sijaitsi osa Helsinkiä ympäröinyttä linnoitus­vyöhykettä (Krepost Sveaborg). Tämä tie siltoineen (Itäinen ja Läntinen Tarvonsilta) on nykyisin kevyen liikenteen väylänä. Sen alku­peräisiä siltoja ei enää ole, mutta nykyisin niiden paikalla saaren molemmin puolin on ponttoni­sillat. Vastapäätä saarta, Pellavaniemellä (Espoon puolella), sijaitsee Akseli Gallen-Kallelan rakennuttama, nykyisin museona toimiva ateljee­huvila Tarvaspää.

Aikoinaan saarella asui kalastajia. Nykyään siellä on kaksi 1920-luvulla rakennettua huvilaa. Niistä toisessa oli aikoinaan ravintola, myöhemmin 1970-luvulta lähtien Helsingin kaupungin vanhusten virkistyskeskus. Kieltol­ain aikana saari tuli tunnetuksi pirtun sala­kauppa­paikkana.

Nimen alkuperä

Saaren nimenä Tarvo on, hieman vaihtelevin kirjoitus­asuin, ollut käytössä viimeistään 1700-luvun alusta, mahdollisesti jo keski­ajalta saakka. Nimen alku­perästä ei ole varmaa tietoa. Vaikka Helsingin seudun asutus on vanhastaan ruotsin­kielistä, pidetään kuitenkin toden­näköi­simpänä, että nimi on suomen­kielistä alkuperää ja johtuu alun perin härkää, hirveä tai muuta suurta eläintä tarkoittavasta, lähinnä kansan­runoista tunnetusta sanasta tarvas. Aiheena nimeen on mahdollisesti ollut saaren sijainti kapeahkossa salmessa, jolloin hirvet ovat voineet ylittää lahden Tarvon saaren kautta.

Lähteet

• Kaija Hackzell: Rakas Vanha Munkkiniemi, Helsingin vanhoja kortteleita 6. Helsingin Sanomat, 2001. ISBN 951-97555-5-1.

Viitteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tarvo (saari) Wikimedia Commonsissa