Herttoniemen kaatopaikka

Herttoniemen kaatopaikka oli Helsingin Herttoniemen pohjoisimmassa osassa vuosina 1948–1953 toiminut pienehkö Helsingin kaupungin kaatopaikka. Se sijaitsi vanhassa sorakuopassa Siilitien ja Viikintien risteyksessä.

Entisen kaatopaikan alue on kooltaan 5 700 m², sen luonnonmaa oli hiekkaa, eikä alueella sijainnut luokiteltuja pohjavesialueita. Tälle kaatopaikalle tuotiin ainakin yhdyskunta- ja teurastamojätteitä. Sen historia jäi lyhyeksi, sillä alueen omakotitalojen, etenkin Kitusentien asukkaat, alkoivat valittaa kaatopaikan aiheuttamista hajuhaitoista. Herttoniemeläisten sitkeyden ansiosta heidän lähellään sijainnut kaatopaikka suljettiin, ja uusi avattiin Botbyhöjdenin sorakuoppaan. Se tuli tunnetuksi Vartiokylän kaatopaikkana.

Herttoniemen kaatopaikan täyttö sai maatua rauhassa vuodet 1953–2002. Tämän jälkeen alueelle tehtiin kaavamuutos, jossa sille kaavoitettiin kerrostaloja. Kaatopaikan koko aines poistettiin peruskalliota myöten ja tilalle tuotiin puhdasta maata. Kunnostus suoritettiin vuoden 2002 aikana.

Täyttöaines kuljetettiin nykyaikaiselle kaatopaikalle. Aines oli jo tätä ennen täysin maatunutta. Vain lasin, posliinin, filmin ja metalliesineiden kaltaisia jätteitä oli tunnistettavissa. Maa-aines ei ollut merkittävässä määrin saastunutta. Joitakin vaarallisia aineita kuitenkin oli tavattu. Niitä olivat PAH-yhdisteet ja raskasmetallit.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Herttoniemen kaatopaikka (Arkistoitu – Internet Archive)
• Kaatopaikkojen ympäristövaikutukset ja Helsingin entiset kaatopaikat. (Tanja Toivolan diplomityö) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pilaantuneiden maiden kunnostuskustannukset. Pilaantuneiden massamäärien kehitys- ja kustannusvaikutus pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusprosessin eri vaiheissa. Petri Kauton opinnäytetyö