Lenininpuisto

Lenininpuisto (ruots. Leninparken) on Helsingin Alppilassa sijaitseva puutarha-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin suunnittelema 3,5 hehtaarin kokoinen puisto.

Puiston rakensi Helsingin kaupungin puisto-osasto yhdessä Helsingin Puutarhaseuran kanssa. Lähes maatonta kalliota ollut alue rakennettiin vuosina 1961–1962 pidettyä puutarhanäyttelyä varten puistoksi. Rakennustyöt tehtiin heinäkuussa 1961, vaikkakin mullanajo olikin jo alkanut edellisenä talvena. Ennen puistoa alueella ei ollut mitään rakenteita ja puitakin oli vain viisi. Näyttelyä varten rakennettiin näyttelypaviljonki, suihkuallas, puro, käytävät, muureja ja portaat.

Puutarhanäyttelyn ansiosta Lenininpuisto on edelleen suomalaiseksi puistoksi poikkeuksellisen rehevä ja sisältää runsaasti puu-, pensas- ja kukkalajikkeita. Puiston halki virtaa kivetty puro, joka saa alkunsa sen korkeimmalla kohdalla olevasta suihkulähteestä ja laskee kiviseen vesialtaaseen itäisen portin luona.

Lenininpuisto tunnettiin 1960-luvulla asukkaiden keskuudessa muun muassa Kukkapuiston nimellä.

Nykyisen nimensä puisto sai vuonna 1970 jolloin se erotettiin Alppipuistosta. Nimeämisaloitteen teki SKDL:n kansanedustaja ja SKP:n aktiivi Mirjam Vire-Tuominen Vladimir Leninin 100-vuotissyntymäpäivän muistoksi. Nimi selittyy sillä, että puiston vieressä sijaitsee Kulttuuritalo.

Pientä Lenininpuistoa ei ole kovin helppo löytää, koska puiston Sturenkadulla sijaitseva alkupää on viereisen Kulttuuritalon kiinteistön asfaltoidun pysäköintialueeen takana. Puiston muut sisäänkäynnit sijaitsevat pohjoisessa Vesilinnankadulla (kaksi porttia) ja lännessä Tivolikujan päässä Linnanmäen huvipuiston pääportin lähellä.

Aika ajoin on herännyt keskustelua, pitäisikö puistoon pystyttää Leninille muistomerkki. Vuonna 2000 nousi kohu, kun Helsingin kaupungin taidemuseo suunnitteli hankkivansa petroskoilaisen kuvanveistäjän, akateemikko Leo Lankisen suomalaisesta punagraniitista veistämän Lenin-rintakuvan, joka oli tarkoitus sijoittaa Lenininpuistoon. Hankkeesta luovuttiin, kun patsaan myyjä veti tarjouksensa pois.

Ehdotukset nimen muuttamiseksi

Puiston nimeä on ehdotettu muutettavaksi Vesilinnanpuistoksi, Puutarhurinpuistoksi tai Ylipuutarhurinpuistoksi. Lokakuussa 2017 Sinisen tulevaisuuden Jussi Niinistö ja Sampo Terho jättivät aloitteen, jossa he halusivat muuttaa puiston nimen presidentti Pehr Evind Svinhufvudiin viitaten Ukko-Pekan puistoksi. Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti aiheesta toukokuussa 2018, jolloin aloite kaatui. Kompromissiksi sinisten valtuustoryhmä esitti nimeä Leninin uhrien muistopuisto. Jussi Niinistön mukaan ”se kunnioittaisi näkyvällä tavalla niitä lukemattomia ihmisiä, niin suomalaisia, venäläisiä kuin muidenkin kansallisuuksien edustajia, jotka jauhautuivat Leninin luoman kommunistisen hirmuhallinnon rattaissa”. Myös tämä esitys kaatui.

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti 28. maaliskuuta 2023 palauttaa esityksen puiston uudelleennimeämisestä valmisteluun. Otto Meri (kok.) ja 24 muuta valtuutettua ehdottivat, että ”Leninin hirmutekojen ja Venäjän laajentuneen kansainvälisen oikeuden vastaisen hyökkäyssodan takia puisto tulee nimetä uudelleen”. Lausuntoesityksen valmistelijat vetosivat nimen vakiintuneisuuteen, sekä sen kulttuuri- ja aatehistorialliseen arvoon.”...kaavanimen säilyttäminen ja sen taustojen tunteminen lisää ymmärrystä nimeämishetkeä, nimenantoperusteita ja niitä ihmisiä kohtaan, jotka nimen aikanaan ovat antaneet”. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 21. kesäkuuta 2023 äänin 57–20 muuttaa puiston nimen. Nimenmuutos toteutuu todennäköisesti vasta vuonna 2024, kun alueen uusi asemakaava astuu voimaan.

Katso myös

• V. I. Leninin patsaat ja muistomerkit Suomessa

Lähteet