Soukka

Soukka (ruots. Sökö) on Espoon 33. kaupunginosa Lounais-Espoossa Suur-Espoonlahden alueella. Noin kahdeksan tuhannen asukkaan Soukka on ilmeeltään heterogeeninen: kaupunginosan pohjoisosassa on kerrostalolähiö ostoskeskuksineen, eteläosa on pientalovaltaista ja verraten metsäistä. Siellä sijaitsee muun muassa Kasavuori, jonka kalliotopografia on erittäin voimakas. Soukka on vanhaa maankohoamisaluetta. Viimeisen jääkauden jälkeen alue oli kokonaan merenpinnan alapuolella. Soukan korkeuserot ovat melko suuria, joten sen matalimmat alueet olivat merenpohjaa vielä tuhansia vuosia sen jälkeen kun korkeimmat kalliot olivat kohonneet luodoiksi ja saariksi.

Soukan lähiön rakentaminen aloitettiin 1960-luvulla. Se perustuu valtaosin yhtenäiseen suorakulmaiseen koordinaatistoon.

Maantiede

Sijainti ja osa-alueet

Soukka sijaitsee Suomenlahden rannalla. Se rajoittuu mereen kaikissa ilmansuunnissa paitsi luoteessa, jossa se rajoittuu Espoonlahden urheilupuistoon ja koillisessa, jossa se rajoittuu Kaitaaseen. Lännessä Soukka rajoittuu Espoonlahteen, joka on Suomenlahdesta sisämaahan työntyvä noin kuuden kilometrin mittainen kaakkois–luoteissuuntainen merenlahti. Soukan eteläpuolella on harvaanrakennettu Suvisaaristo, joka on pääkaupunkiseudun lounaisin kolkka. Suvisaaristoon kuuluvat saaret Suino, Ramsö ja Pentala sijaitsevat suhteessa Soukkaan siten, että sen rannoilta ei juuri avaudu avomerinäkymiä. Soukan ja Suvisaariston välillä sijaitsee Moisöfjärden, pieni merenselkä, jossa on Suvisaaristoon kuuluvan Moisö-saaren ohella runsaasti pieniä saaria. Moisöfjärdenin pohjoiskolkasta erkanee kapea Suinonsalmi, jonka yli rakennettu maantiesilta yhdistää Soukan Suvisaaristoon. Idässä Soukka rajoittuu Mataskärvikeniin ja Kaitalahteen, joka on maankohoamisen myötä mataloituva maaduntalahti. Soukan kaupunginosaan kuuluu manneralueen ohella muutamia pikkusaaria, kuten Staffan ja Svartholmen lounaassa sekä Granholmen koillisessa.

Soukan osa-alueista tiheimmin rakennettuja ovat Ylä-Soukka ja Ala-Soukka. Niiden alue käsittää Soukan pohjoisosan. Suurimmalta osin 1900-luvun viimeisellä kolmanneksella rakennetun lähiön rakennuskanta koostuu 3–10-kerroksisista asuinkerrostaloista, omakoti- ja rivitaloja on jonkin verran. Soukan asukaspuisto eli Puropuisto sijaitsee keskellä Soukan kerrostalovyöhykettä huomattavasti ympäristöään alempana.

Soukan kerrostalolähiön eteläpuolella sijaitsevat Soukansalmi ja Suinonsalmi ovat pientalovaltaisia, suuri osa niiden pinta-alasta on metsää. Eteläisin osa-alue on Soukanniemi, joka on niin ikään pientaloaluetta. Se sijaitsee Espoonlahden ja Moisöfjärdenin merialueiden välissä, alueen vanhaa huvila-asutusta edustavat muun muassa Villa Fridhem ja Villa Frosterus. Soukanranta Soukan kerrostalolähiön länsipuolella on lähinnä pientalojen täplittämä metsäinen niemimaa. 2010-luvulla myös Soukan eteläosaan on rakennettu kerrostaloja: Kilvoituksentielle vain kivenheiton päähän Moisöfjärdenin rannasta on kohonnut viisikerroksisia asuinkerrostaloja.

Soukanpohjan kartano sijaitsee virallisesti Espoonlahden kaupunginosassa aivan Soukan pohjoisrajan tuntumassa. Jugendia edustava Villa Miniato puolestaan sijaitsee Soukanrannassa.

Soukan pääuimarannat ovat Klobben ja Suinonsalmi eli Hanikan uimaranta.

Kallioperä

Soukan kallioperä on osa svekofennistä vuorijonovyöhykettä, kuten koko Etelä-Suomi. Vuoret ovat kuluneet pois satoja miljoonia vuosia sitten ja jäljellä on vuoriston syvälle kuluneita juuriosia. Niiden vallitsevat kivet ovat punainen graniitti ja suonigneissi. Soukan gneissit ovat iältään noin 1880–1860 miljoonaa vuotta. Kaupunginosan kallioperän erikoisuutena on poimuttunut tumma juoni, joka on punaista graniittia nuorempaa. Sitä on havaittavissa muun muassa Ala-Soukassa kirjaston linja-autopysäkin kallioseinämässä. Soukasta löydettiin 1970-luvun alussa myös pieni malmiesiintymä, "Soukan malmi".

Soukassa on useita siirtolohkareita. Suuret rapakivigraniittilohkareet ovat kulkeutuneet jäävuorten mukana Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueilta. Luoteesta päin puolestaan on kulkeutunut lohkareita mannerjäätikön pohjassa.

Metsät

Soukassa on runsaasti karuja kalliomänniköitä, silokallioita ja mustikkatyypin tuoreita kankaita. Sekametsää on paljon. Rannoilla on lehtomaisia kankaita ja rantalehtoja. Soukan länsiranta on laajalti rakennettu ja kaupunginosan rannat ovat suurelta osin ruovikoituneet. Alueen itäosa on verraten luonnontilaista ja siellä on useita erilaisia biotooppeja lehtometsistä rantaniittyihin ja tervaleppämetsiin. Soukan soistumat ovat suurelta osin isovarpurämettä, myös vehkaa, mustikkakorpea ja saniaiskorpea esiintyy.

Soukan itäosassa Suinonsalmessa sijaitsee Hanikan luontopolku; Hanikka on mäntyvaltaista kallioaluetta. Yli 40 metrin korkeuteen kohoava Kasavuori puolestaan sijaitsee Soukan länsiosassa. Se on pitkälti harvamäntyistä kangasta ja silokalliota. Kasavuori on erinomainen näköalapaikka ja toisen maailmansodan aikana siellä suoritettiin ilmavalvontaa. Litorinameren aikaan 3000–4000 vuotta sitten Soukan kalliot olivat saaria, muinaisrantaa voi havaita Hanikan luontopolun varrella. Kasavuoren itäpuolella on suoalue, Mätäjärvi, jonka kohdalla oli vielä keskiajan lopulla puolisen tuhatta vuotta sitten meren salmi, joka erotti Hanikan ja Soukanniemen mantereesta. Mätäjärven keskiosa on puutonta nevaa, alueella on myös tervaleppäluhtaa sekä saniais- ja lehtokorpea.

Historia

Soukka on Espoon vanhinta aluetta. Vanhimmat löydetyt merkit asutuksesta Soukassa ovat varhaiselta rautakaudelta. Vanhan Soukan kylän alueelta on löytynyt pronssikauden hautaröykkiöitä.

Soukan nimi on alun perin ennen ruotsalaisten tuloa alueelle ollut Soukko. Asiakirjalähteissä Soukka mainitaan ensimmäisen kerran 1540 – kirjoitusmuotona Soijckoby. Ruotsinkieliseksi nimeksi vakiintui myöhemmin Sökö. Maanmittaushallitus (nyk. Maanmittauslaitos) vahvisti suomenkieliseksi nimeksi Soukka vuonna 1965.

Soukan kylä muodostui 1590-luvulla itsenäisestä tilasta ja sen alustalaisten rakennuksista. Kasvuvauhti oli verkkainen ja 1865 kylässä oli kaksi itsenäistä tilaa, joilla asui henkikirjojen mukaan 49 henkeä. Vuosisadan loppuun mennessä Soukan väkiluku oli kasvanut 103:een. Helsingin edustalle oli 1700-luvun jälkipuoliskolla ryhdytty rakentamaan Viaporin linnoitusta. Linnoitusta varten tiilten kysyntä kasvoi ja myös Soukan mailla ryhdyttiin valmistamaan tiiliä. Teollistuminen käynnistyi kunnolla vasta 1800-luvun lopulla, jolloin Espoonlahden pohjukkaan syntyi ensimmäinen teollisuusalue. Lähikylien tiilitehtaat ynnä muut lisäsivät työvoiman kysyntää. Tämä puolestaan sai myös Soukan väkiluvun kasvamaan, kun osa seudulle saapuvasta työvoimasta asettui Soukkaan asumaan.

Soukanniemelle kasvoi 1870-luvulla tiivis puuseppien yhteisö, jonka toiminta jatkui 1930-luvun alkuun asti. Ensimmäisenä heistä oli Anders Viktor Lindström, menestyneimpänä Soukanniemen edustalla olevan Staffanin saaren eteläpuolen ostanut Johan Syrjänen. – Talvisin valmiit huonekalut kuljetettiin Helsinkiin reellä jäitä pitkin, kesäisin höyrylaivalla.

Lähiön synty

1960-luvun lopulla kartanot myivät peltoalueen eteläpuoliset metsät rakennusliikkeille. Solmittiin aluerakennussopimus, jonka mukaisesti kaupunki rakensi kunnallistekniikan ja aluerakentajat asunnot ja liikehuoneistot. Syntyneen lähiön eteläosaa kutsuttiin Ala-Soukaksi ja pohjoisosaa Ylä-Soukaksi. Ala-Soukan palveluihin kuuluivat urheilukenttä ja kaksikerroksinen liikerakennus, jossa toimivat kirjasto, työväenopisto ja Elanto. Ylä-Soukkaan nousi ensin Yläkartanontien pohjoispuolelle pienehkö liikerakennus, jota kutsuttiin nimellä Puotitalo. Siinä oli HOKin ruokakauppa, kioski, pesula ja seurakuntasali. Puotitalo purettiin metroaseman tieltä keväällä 2018. Yläkartanontien eteläpuolelle nousseeseen isompaan ostoskeskukseen tuli sitten enemmän palveluita, muun muassa kangaskauppa, kirjakauppa ja kolme pankkikonttoria sekä kaksi ruokakauppaa.

Kansakoulu, nykyinen Soukan koulu valmistui 1971 jokseenkin keskelle Soukkaa. Ensimmäisinä vuosina rinnakkaisluokkia oli jopa H-kirjaimeen asti. Koulua laajennettiin parakkikoululla. Koulun itäpuolelle tehtiin urheilukenttä ja länsipuolelle pururata. Siitä länteen jatkui Puropuiston virkistysalue.

Oppikouluun soukkalaislapset ja -nuoret kulkivat Vapaaniemen yhteiskouluun (nyk. Kaitaan lukio) asti, kunnes lähiön pohjoispuolelle nousi Espoonlahden yhteiskoulun uusi rakennus, johon muutti Helsingin suomalainen yksityislyseo.

Veikko Martikaisen suunnittelema kappeli valmistui koulun viereen vuonna 1978.

Soukantoria ja ostoskeskuksen ympäristöä alettiin uudistaa 2020-luvun alussa. Yläkartanontietä ja Soukantietä on uudistettu.

Lähiön ilme

Soukan lähiön ilme perustuu kerrosluvultaan vaihteleviin taloihin ja avoimeen korttelirakenteeseen. Korkeimmat kerrostalot on rakennettu kallioselänteille maaston muotoja myötäillen. Talot ovat vaaleita ja muotokieleltään pelkistettyjä. Matalat lamellitalot ja rivitalot puolestaan perustuvat rakennusten keskinäiseen koordinaatistoon. Ostoskeskuksen alueen tornitaloja pidetään Soukan maamerkkeinä. Soukan keskustaa ympäröi luonnonmukainen vihervyöhyke.

2020-luvulla Soukan kaupunkikuvaa on pyritty kehittämään aktivoimalla kivijalkakerroksia. Soukantorista ja Soukanraitista rakennetaan vehreää ja palveluiltaan monipuolista kaupunkitilaa. Tosin Soukantorin koko puusto kaadettiin vuonna 2021 ja Soukan kirjasto lakkautetaan 2022.

Väestö

Soukan väkiluku on noin 8 100 (vuodenvaihde 2021/2022). Se on osa Kanta-Espoonlahden tilastoaluetta, jonka pienalueet ovat Espoonlahden keskus, Soukanmäki, Kivenlahti, Laurinlahti ja Soukanniemi. Kanta-Espoonlahden väkiluku on noin 25 000. Koko Suur-Espoonlahden väkiluku on noin 57 000.

Palvelut

Ylä-Soukan ostoskeskuksen palveluja ovat muun muassa useat ravitsemusalan liikkeet, erinäiset erikoisliikkeet sekä valintamyymälä ja palvelutalo. Lisäksi on huoltoasema, grilli ja kioski. Ostoskeskuksen keskusaukiota elävöittää suihkulähde. Ala-Soukassa on myös Alepa. Soukantoria ja Ala-Soukan Alepaa yhdistää Soukan lähiön keskeinen kävelyakseli, vajaan kilometrin pituinen Soukanraitti. Sen reitti kulkee luoteis–kaakkoissuuntaisesti Yläkartanontien pohjoispuolelta Alakartanontielle. Soukanraitin varrella sijaitsevat myös Soukan koulu ja Soukan kappeli.

Liikenne

Soukan lähiövyöhykkeellä on laaja kevyen liikenteen verkosto useine yli- ja alikulkuineen. Soukanraitin reitti jatkuu Yläkartanontieltä edelleen Espoonlahden puolelle urheilupuiston halki uimahallin ohi aina Lippulaivan kauppakeskukseen. Reitillä Alakartanontieltä Lippulaivaan ei ole moottoriliikenteen kanssa samantasoisia risteyksiä Soukankujan korotettua suojatietä lukuun ottamatta.

Länsiväylän Soukan liittymä eli Martinsillan liittymä sijaitsee noin kilometrin verran Soukan ostoskeskuksesta pohjoiseen. Kokoojatienä on nelikaistainen Soukanväylä. Soukan liittymä sijaitsee noin 14 kilometriä Ruoholahdesta länteen. Etäisyys päinvastaiseen suuntaan, Kirkkonummen keskustaan, on niin ikään noin 14 kilometriä.

Soukan julkinen liikenne perustuu Länsimetroon. Soukan metroasema avattiin liikenteelle 3. joulukuuta 2022, ja se on metroradan kolmanneksi läntisin asema. Metrolinjan itäisiin ääripäihin Mellunmäkeen ja Vuosaareen matka kestää 45 minuuttia. Puolen tunnin raja kulkee arvion mukaan Sörnäisissä, jonne matka-aika on 29 minuuttia. Soukan metroasema rakennettiin Yläkartanontien alapuolelle.

Bussilla 145 pääsee Suvisaaristoon ja Espoonlahteen. Linjalla 147 pääsee Ala-Soukasta Laurinlahteen ja Espoonlahteen. Linjalla 544 pääsee Kivenlahteen ja Leppävaaraan. Linjalla 542 pääsee Soukanniemeen ja Jorviin Espoon keskuksen kautta.

Soukan venesatama sijaitsee kaupunginosan luoteiskolkassa Klobbenilla, venepaikkoja on noin 370.

Kuvia Soukasta

Katso myös

• Soukanpohjan kartano
• Soukan kappeli
• Soukan metroasema
• Soukan kirjasto
• Soukan koulu

Lähteet

Aiheesta muualla

• Soukan kulttuuriliike r.y. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Soukka-seura r.y.
• Soukan kartta
• Yleistä tietoa 1960–1970-lukujen suomalaisista lähiöistä (Arkistoitu – Internet Archive)