Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Helsinki)

Pyhän Kolminaisuuden kirkko (ruots. Heliga Treenighetskyrkan) on Helsingin Kruununhaassa Unioninkatu 31:ssä sijaitseva Carl Ludvig Engelin suunnittelema ja Jegor Uschakoffin rakennuttama vuonna 1826 valmistunut ja vuonna 1827 vihitty ortodoksinen kirkko, joka kuuluu Helsingin ortodoksiselle seurakunnalle. Kirkko on empiretyylinen. Kirkko on Helsingin vanhin säännöllisessä jumalanpalveluskäytössä oleva kirkko: nykyisin siellä toimitetaan pääasiassa kirkkoslaavinkielisiä jumalanpalveluksia, suomenkielisiä satunnaisesti. Tämä palvelee erityisesti Helsingin ortodoksien suurta venäjänkielistä vähemmistöä siksi että Helsingin muissa ortodoksikirkoissa, mm. Uspenskin katedraalissa, on taas enimmäkseen suomenkielisiä jumalanpalveluksia.

Kirkon piti alun perin odottaa kunnes suuri luterilainen tuomiokirkko olisi valmistunut, koska molempia kirkkohankkeita rahoitettiin suolatullin tuotolla.

Kun tuomiokirkon rakennushanke venähti eri syistä, yksityiset helsinkiläiset ortodoksit ilmoittivat sijoittavansa oman kirkkonsa rakentamiseen tarvittavat rahat. Tämä vauhditti päätöksentekoa ja rakentamista olennaisesti, ja näin ortodoksinen kirkko valmistui jopa kolmekymmentä vuotta alkuperäistä suunnitelmaa aiemmin. Itse asiassa tuomiokirkon rakentaminen alkoi vasta kolme vuotta Pyhän Kolminaisuuden kirkon valmistumisen jälkeen ja kesti lopulta vuoteen 1852.

Kirkon kellotornin yläosa oli alun perin puinen, mutta jo kaksikymmentä vuotta rakentamisen jälkeen se uusittiin nykyiseksi kiviseksi, kun kirkkoon saatiin uusia painavia kelloja ja puurakenne ei niitä enää olisi kestänyt.

Useimmissa Pyhän Kolminaisuuden kirkon ikoneissa on metallisuojus eli riisa; ne ovat etupäässä varakkaiden kauppiaiden ja yhden kauppiaanlesken, Serafina Baturinin, lahjoittamia. Muutamat ikoneista on tuotu lakkautetuista kirkoista. Ainakin yksi kookas Tihvinän Jumalanäidin ikoni on peräisin romutettavaksi määrätystä sotalaivasta.

Ikonostaasin runkoa tukevat uusklassisuudelle ominaiset joonialaiset pylväät. Kirkossa on useimmista muista aikakauden kirkoista poiketen tasakatto ja kaksi samanlaista kattokruunua.

Alun perin kirkko oli uunilämmityksinen; ensimmäinen keskuslämmitys saatiin jo 1800-luvulla ja sitä uusittiin moneen kertaan. Lopulta täyskorjauksessa 1960-luvulla kirkko ja sen piharakennukset liitettiin kaukolämpöön.

Kirkon vahtimestari asui hyvin kauan kiinteistöön kuuluvassa piharakennuksessa, mutta 1990-luvulla kun rakennus kaipasi peruskorjausta vahtimestarille hankittiin asunto toisaalta ja entinen virkatalo muutettiin kokoustilaksi. Toisessa piharakennuksessa on huoltotiloja.

Kirkon vihki Tallinnan piispa Nikanor Helsingin seurakunnan ja sotilaspapiston avustamana; hän olikin kautta aikojen ensimmäinen Suomessa nähty ortodoksinen piispa.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Pyhän Kolminaisuuden kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
• Pyhän Kolminaisuuden kirkko (Arkistoitu – Internet Archive) (Helsingin ortodoksinen seurakunta)