Tikkurilan Silkki

Tikkurilan Silkki on Vantaan Tikkurilassa sijaitseva historiallinen tehdasrakennuskokonaisuus. Keravanjoen mutkaan vuonna 1934 perustetussa punatiilisessä korttelissa on toiminut muun muassa kutomo, värjäämö, painamo, tarkkaamo ja pakkaamo. Kortteli on suojeltu asemakaavalla.

Historia

Saksalaissyntyisen insinööri Kurt Wrede perusti silkkitehtaan alun perin Helsinkiin vuonna 1933 nimellä Suomen Silkkiteollisuus Oy. Siitä tuli Suomen ensimmäisiä silkkitehtaita. Vuosina 1934–1935 toiminta siirrettiin Tikkurilaan, ja vuonna 1935 yrityksen nimeksi vaihdettiin Tikkurilan Silkki Oy. Kokonaisuus rakentui vuosina 1934–1964: ensimmäiset osat suunnitteli Herman Kues ja uudemmat Matti Finell. Tehdastiloja rakennettiin ja laajennettiin pala kerrallaan sitä mukaa kun uusille koneille ja toiminnoille tarvittiin tilaa, erityisen paljon vuosina 1950–1954. Vuosikymmenten aikana korttelissa on ollut arviolta noin 20 rakennusvaihetta.

Tehdasalue oli laaja: se työllisti 1950-luvulla jopa 550 henkilöä. Valmisvaatteita ja erikoistuotteita tehdas alkoi tuottaa 1960-luvulla. Tehtaassa valmistettiin esimerkiksi Finn-Marin-valmisvaatteita, muotikankaita, lippuja ja pöytäliinoja. Leninkejä lähetettiin Neuvostoliittoon.

Vuonna 1958 toiminta siirtyi Wreden yritykseltä Suomen Puuvillateollisuudelle ja sittemmin Finlaysonille. Silkkikutomon ja -värjäämön toiminta lopetettiin vuonna 1977. Tehtaan tiloissa jatkettiin vielä lippujen valmistusta vuoteen 1990, jolloin tuotanto siirtyi Äetsään.

Silkkitehtaan omistajaksi vaihtui 1980-luvun puolessavälissä Asko, joka osti Finlaysonin osakekannan enemmistön. Asko suunnitteli alueelle liiketiloja ja parkkilaitoksen, mutta hanke kaatui 1990-luvun alun lamaan. Asko Kiinteistöjen nimi vaihtui Renor Oy:ksi, ja syyskuussa 2005 Renor ilmoitti aloittavansa suunnitella uusia asuntoja entisten tehtaiden tiloihin. Sitä ennen aikomus oli kunnostaa rakennuksia enimmäkseen toimistoiksi. Vuonna 2019 silkkitehdas muutettiin peruskorjauksen myötä toimistotiloiksi ja asuinkäyttöön. Tehtaan eteläisin osa purettiin, ja sen paikalle rakennettiin asuinkerrostalo, joka valmistui tammikuussa 2020. Tehtaan teknisen johtajan Moritz Kranckin kodiksi vuonna 1952 valmistunut Åvikin puinen huvila Tikkurilantien varressa purettiin vuonna 2013.

Katso myös

• Kulttuuritehdas Vernissa, vernissa- ja sittemmin maalitehdas silkkitehtaan lähellä
• Silkkisilta

Lähteet

• Hako, Jukka ym.: Helsingin pitäjä 2007 Helsinge. Porvoo: Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys–Helsinge hembygdsförening ry, 2006. ISBN 951-95795-3-2.

Viitteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tikkurilan Silkki Wikimedia Commonsissa