Kruunuvuorensilta

Kruunuvuorensilta on rakenteilla oleva vinoköysisilta, joka ylittää Kruunuvuorenselkä-merenlahden Palosaaren ja Kruunuvuorenrannan välillä Helsingissä. Noin 1 200 metriä pitkästä sillasta tulee Suomen korkein ja pisin silta.

Silta on yksi Kruunusillat-kokonaisuuden kolmesta uudesta sillasta, jotka on tarkoitettu raitioliikenteen sekä pyöräilyn ja jalankulun käyttöön. Siltojen nimet ovat Kruunuvuorensilta, Finkensilta ja Merihaansilta. Autoliikennettä Kruunusilloilla ei sallita, mutta tarvittaessa ne sopivat pelastusajoneuvojen käyttöön. Kruunuvuorensiltaa on pidetty kansainvälisesti poikkeuksellisena hankkeena, sillä vastaavan kokoista siltaa ei ole aikaisemmin rakennettu vain joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käyttöön.

Mitat ja rakenne

Kahden saaren, Palosaaren ja Laajasalon väliin rakennettava Kruunuvuorensilta on 1 228 metriä pitkä liittopalkein tuettu vinoköysisilta. Alikulkukorkeus on korkeimmillaan 20 metriä ja jännevälit pisimmillään 260 metriä. Vinoköysiä asennetaan yhteensä 17 paria, joista pisin on 257 metriä. Näkyvin rakenneosa on 135 metriä korkea pyloni eli kannatinpylväs, joka valaistaan kaikkina vuodenaikoina. Pylonista tulee metrin pidempi kuin Kalasatamaan rakennetusta tornitalosta Majakasta, joka on Suomen korkein asuintalo. Pylonin peruslaatta valettiin 250 000 kilon painoiseen teräshäkkiin, joka asetettiin telaristikkonosturilla paikoilleen kymmenen metrin syvyyteen louhittuun onkaloon; jos merenpinnan alapuolinen rakenne lasketaan mukaan, on pylonin korkeus 145 metriä. Pylonin huipulle rakennetaan salamasuojauksena toimiva salamamasto sekä parveke, joka mahdollistaa esimerkiksi lentoestevalojen huoltamisen.

Siltavaluihin käytetään korkealujuusbetonia, ja kokonaisuudessaan betonia kuluu Kruunuvuorensiltaan 22 000 kuutiometriä. Betonikansi valetaan teräspalkkien päälle, ja terästä käytetään yhteensä 5,8 miljoonaa kiloa. Teräspalkkeja tarvitaan yhteensä noin 70 kappaletta ja poikkipalkkeja noin 300. Kantavien rakenteiden käyttöikä on 200 vuotta.

Suunnittelu ja rakentaminen

Sillan on suunnitellut WSP Finland, ja sen rakennuttamisesta vastaa Kreaten ja YIT:n muodostama Työyhteenliittymä Kruunusillat. Silta perustuu Gemma Regalis -nimiseen ehdotukseen, joka voitti suunnittelukilpailun 11 ehdokkaan joukosta. Pääsuunnittelijaksi on nimetty Sami Niemelä. Urakan kustannusarvio, johon lukeutuu myös Nihdin ja Korkeasaaren välinen Finkensilta, on 155 miljoonaa euroa. Koko Kruunusillat-hankkeen kustannusarvio on 326 miljoonaa euroa.

Siltojen rakentaminen alkoi valmistelevilla töillä ja ruoppauksilla lokakuussa 2021. Kannatinpylvään perustusten louhintatyöt alkoivat alkuvuodesta 2022 ja sillan kannen rakentaminen alkoi kesällä 2022. Kannatinpylvään tukirakenne louhitaan poteroon 11 metrin syvyyteen. Silta rakennetaan liittopalkkirakenteena eli toisiinsa kiinnitetyistä teräs- ja betonirakenteista. Yhden siltalohkon pituus on 72 metriä. Siltalohkoja koottiin Korkeasaaressa ja Sompasaaressa.

Siltaurakkaa varten Kruunuvuorenselälle rakennetaan sekä työsilta että väliaikainen ”tekosaari”, joka toimii työmaatukikohtana. Suurimmillaan Kruunuvuorensillan ja Finkensillan parissa työskentelee yhteensä 150 työntekijää. Rakentamisessa käytetään myös sukeltajia. Kesällä 2023 siltalohkojen nostatöihin otettiin avuksi norjalainen Uglen-proomu. Kun viimeiset kansirakenteet saatiin hitsattua yhteen tammikuussa 2024, sillanrakentajille syntyi jalankulkuyhteys Laajasalosta Korkeasaareen. Rakentajia työmaalla on ollut noin 40–60.

Sillan on tarkoitus valmistua vuonna 2025, ja raitiokiskoja aletaan rakentaa sen jälkeen. Jalankulkua ja pyöräilyä ei välttämättä sallita vielä raitiotien rakentamisen aikana, koska sillalla tehdään paljon tilaa vaativia sähköasennuksia. Raitioliikenteen suunnitellaan alkavan alkuvuodesta 2027.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kruunuvuorensilta Wikimedia Commonsissa

• Työmaakamera Kruunuvuorenrannassa