Merihaka

Merihaka (ruots. Havshagen) on kerrostalovaltainen asuinalue meren rannalla Helsingin kantakaupungissa. Se kuuluu Sörnäisten kaupunginosaan Vilhonvuoren osa-alueelle. Usein se mielletään kuitenkin omaksi kaupunginosakseen erillisen sijaintinsa ja yhtenäisen betonibrutalistisen tyylinsä vuoksi. Merihaka sijaitsee merenrannan sekä Hakaniemen sillan ja Sörnäisten rantatien välisellä alueella.

Historia

Ennen Merihaan rakentamisen aloittamista paikalla oli Wärtsilän – alkujaan Kone- ja Siltarakennus Oy:n – teollisuusrakennuksia. Paikalla on aikoinaan sijainnut Pannukakku-niminen saari, joka yhdistettiin mantereeseen.

Vuosina 1973–1986 rakennettu kerrostaloalue on joidenkin tietojen mukaan saanut nimensä läheisestä Hakaniemestä, toisten mukaan alueen rakentaneen rakennusliike Hakan mukaan. Merihaan suunnittelusta vastasi Kulutusosuuskuntien Keskusliiton asunto-osasto, josta vuonna 1980 tuli Suunnittelurengas Oy, Suomen suurin arkkitehtitoimisto. Rakennusten suunnittelijoita olivat alkuvaiheessa Peter Bieber, Arvi Ilonen ja Sulo Savolainen sekä loppuvaiheessa Unto Toikkanen. Alue on saanut paljon kritiikkiä, ja suunnittelijoidensakin mielestä siitä tuli ylimitoitetun rakennusoikeuden vuoksi liian massiivinen ja raskasilmeinen.

Merihaan kuuluisin asukas lienee ollut Suomen pitkäaikaisin pääministeri Kalevi Sorsa, jonka taloa Hakaniemenranta 16:ssa alettiin kutsua ”Sorsanpesäksi”. Rakennuksen seinässä on nykyään Sorsasta kertova muistolaatta.

Helsingin verotoimisto muutti Merihakaan (Haapaniemenkatu 7-9) joulukuussa 1974. Entisessä veroviraston kiinteistössä on vuoden 2015 alusta lähtien toiminut Stadin ammattiopiston toimipaikka.

Yleiskuva

Merihaan alueelle tunnuksenomaista on 1960–1970-lukujen kaupunkisuunnittelullinen periaate, jonka mukaan rajattomasti kasvavan yksityisautoliikenteen vuoksi jalankulkuväylät ja lasten leikkialueet tuli erottaa eri tasolle katuverkosta. Tämän vuoksi alueelle suunniteltiin betoninen pihakansi – kuten vähän myöhemmin Itä-Pasilaankin – jonka alapuolella sijaitsee yli tuhat autopaikkaa. Kannen alapuolella Merihaan läpi kulkee Haapaniemenkatu.

2020-luvulla alueen maisema muuttuu hieman, kun Hakaniemenrannalta Nihtiin rakennetaan 400-metrinen Merihaansilta, joka on osa Kruunusillat-pikaraitiotietä Laajasaloon. Rakennustöiden alustavat valmistelut Hakaniemen ja Merihaan ympäristössä alkoivat maaperätutkimuksilla kesällä 2020. Merihaan kupeessa oleva 1960–luvulla rakennettu Hakaniemen silta puretaan ja vaihdetaan matalampaan tieliikennesiltaan vuoteen 2024 mennessä. Vuonna 1975 valmistunut Näkinsilta rakennettiin uudelleen vuosina 2022–2023, jotta erikoiskuljetukset mahtuvat ajaaman sen alitse.

Palvelut

Pihakannen päällys on varattu jalankulkijoille, ja myös Merihaan palvelut löytyvät sieltä. Merihaassa toimii K-Market, apteekki, lounasravintola, ravintola, kaksi baaria ja urheilukeskus Merihaan Pallohalli.

Seurat ja järjestöt

Monet kansalaisjärjestöt, kuten Suomi–Venäjä-Seura, pitävät majaansa Merihaassa. Merihaan rannalle, Hakaniemenranta 17, perustettiin vuonna 2013 Kulttuurisauna.

Merihaan asuinalueyhdistyksenä toimii Merihaka-Seura.

Rakennukset valmistumisjärjestyksessä

• 1973: Haapaniemenkatu 16a, 14-kerroksinen tornitalo
• 1974: Haapaniemenkatu 16b, 14-kerroksinen tornitalo
• 1974: Haapaniemenkatu 16c, 14-kerroksinen tornitalo
• 1974: Hakaniemenranta 16, 8-kerroksinen lamellitalo
• 1974: Haapaniemenkatu 7–9a, 7-kerroksinen toimistotalo
• 1975: Haapaniemenkatu 12, 14-kerroksinen tornitalo
• 1975: Haapaniemenkatu 14, kaksikerroksinen liiketalo
• 1975: Hakaniemenranta 10, pysäköintitalon 1. vaihe
• 1976: Haapaniemenkatu 7–9b: 17-kerroksinen toimistotorni, ns. Liittojen talo
• 1977: Hakaniemenranta 18, 8-kerroksinen lamellitalo
• 1979: Hakaniemenranta 28, 8-kerroksinen lamellitalo
• 1980: Hakaniemenranta 30, 8-kerroksinen lamellitalo
• 1980: Hakaniemenranta 14, 8-kerroksinen lamellitalo
• 1980: Haapaniemenkatu 11, 8-kerroksinen lamellitalo
• 1980: Hakaniemenranta 10, pysäköintitalon 2. vaihe
• 1983: Hakaniemenranta 12, 6-kerroksinen lamellitalo
• 1983: Haapaniemenkatu 10, 3-kerroksinen pysäköintitalo
• 1985: Hakaniemenranta 26, 14-kerroksinen tornitalo
• 1986: Haapaniemenkatu 14b, 4-kerroksinen Palloilutalo

Tunnettuja merihakalaisia

• Eevil Stöö, tuottaja, artisti
• Joonika Kaukoranta, kaupunkiaktivisti, kulttuurituottaja, taiteilija
• Tarmo Koivisto, sarjakuvapiirtäjä
• Jermu Laine, poliitikko
• Ruudolf, rap-artisti
• Martta Salmela-Järvinen, poliitikko
• Esa Salminen, kirjailija
• Anneli Sauli, näyttelijä
• Kalevi Sorsa, pääministeri
• Teivo Teivainen, professori
• Vilunki 3000 (oikealta nimeltään Mikko Viljakainen), muusikko, graafikko ja radiotoimittaja

Merihaka fiktiossa

• Me Stallarit, MTV3-kanavan vuonna 2004 esitetty komediasarja
• Mämmilä-sarjakuvan tapahtumat ovat muutamassa tarinassa sijoittuneet Mämmilän sijaan urbaaniin Merihakaan.
• Karppi-sarjan päähenkilö Sofia Karppi asuu Merihaassa.

Lähteet

• Bonsdorff, Mikko ym.: Merihaka. Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2020. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2020:30. ISBN 978-952-331-844-1. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 6.5.2023).

Viitteet

Aiheesta muualla

• Halonen käväisi asuntonäytössä Merihaassa, Ilta-Sanomat 4.5.2009
• Ylen Elävä arkisto: Merihaka on betonitornien harmaa laidun
• HS 2.9.2013: Parjattu ja rakastettu Merihaka täyttää 40 vuotta
• Helsingin parjattu betonilähiö Merihaka ilmentää tasa-arvoa ja nuorten arkkitehtien kapinaa, Yle 7.9.2013
• Arkkitehdit kritisoivat Merihaan purkamis- ja tiivistämissuunnitelmia – “Poikkeuksellisen hieno, eheä ja elävä esimerkki aikakautensa rakennetusta ympäristöstä” Suomen Arkkitehtiliitto SAFA