Aller au contenu principal

Hakaniemen silta


Hakaniemen silta


Hakaniemen silta on Helsingin kantakaupungissa sijaitseva tieliikennesilta, joka johtaa Siltasaaresta Kruununhakaan Siltavuorensalmen yli. Aiemmin Sörnäisten rantatien Helsingin keskustaan suuntautuva liikenne joutui kulkemaan Hakaniemenrannan ja Pitkänsillan kautta, mutta Hakaniemen sillan valmistuttua vuonna 1961 liikenne ohjattiin kulkemaan uutta siltaa pitkin Kruununhaan Pohjoisrantaan. Valtatiet 4 ja 7 on viitoitettu kulkemaan Hakaniemen sillan kautta.

Silta on päätetty purkaa huonon kuntonsa takia, ja sen itäpuolelle rakennetaan uusi silta, jonka on määrä valmistua vuonna 2024.

Sillan rakentaminen ja rakenne

Jännitetyt betonisillat

Hakaniemen silta on varhaisia suomalaisia jännitettyjä siltoja. Jo 1800-luvun lopulla Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa pyrittiin estämään hiushalkeamien syntyminen betonivalimotuotteisiin rakennetta puristavien terässauvojen avulla. Ranskalaisen Freyssinetin 1900-luvun alussa aloittama kehitystyö huipentui hänen suunnitelmiensa mukaisesti vuosina 1945–1946 rakennettuihin kuuteen siltaan. Kehitystyötä tehtiin myös Saksassa, Englannissa ja Belgiassa, seurauksena oli useita eri patentoituja menetelmiä. Suomessa jännitettyjä betonirakenteita kokeiltiin aluksi teollisuusrakennuksissa ja ensimmäinen Suomeen rakennettu jännitetty betonisilta on vuonna 1949 valmistunut Mullinkosken silta Vehkalahdella. Jännitettyjen siltojen rakentaminen vilkastui vasta vuoden 1958 jälkeen, kun esijännitettyjen betonirakenteiden normit ja teknilliset ohjeet valmistuivat. Hakaniemen sillassa on käytetty saksalaista Dywidag-menetelmää, jolle on tyypillistä paksu jänneteräs ja yksikertainen ankkurointi. Sillan suunnittelija on diplomi-insinööri Ali Sandström, joka on yksi jännittämistekniikan suomalaisista pioneereista Matti Janhusen, Aulis Sallisen, Pentti Kaistan ja Heimo Kakon ohella.

Rakentaminen ja rakenne

Hakaniemen sillan rakentaminen alkoi vapun jälkeen vuonna 1960. Silta rakennettiin helpottamaan Helsingin keskustaan suuntautuvaa liikennettä. Pitkäsilta loi reitille pullonkaulan ja ruuhkautti koko Siltasaarenkadun. Kaupunginhallitus päätti vuonna 1958 uuden sillan nimeksi Sörnäisten silta. Vuonna 1961 ennen avajaisia kaupunginhallitus kuitenkin muutti päätöstään, ja nimeksi tuli lopulta Hakaniemen silta.

Sillassa on kolme osaa: keskellä varsinainen vesistön ylittävä silta ja sen päissä maasillat, joista erityisesti Kruununhaan puoleisessa on jyrkkä kaarre. Siltapaikka oli pohjaolosuhteiltaan vaihteleva ja haastava johtuen salmen rannoille ajetusta kiviä sisältävästä täyttömaasta. Maasillat perustettiin joko kallion varaan tai halkaisijaltaan 50-senttimetrisille Franki-paaluille; vesistösillan kohdalla voitiin käyttää puupaaluja, koska siinä kohtaa ei ollut kivitäyttöä.

Sillan pituus on 390 metriä. Vesistösilta on kolmijänteinen nelipalkkinen jatkuva laattapalkkisilta, jonka keskijänteen pituus on 38 metriä ja sillan hyödyllinen leveys eli kaiteiden väli on 23 metriä. Kaikkien kolmen osasillan päällysrakenne on jännitetty sekä pituus- että poikittaissuuntaan. Kunnallistekniset johdot ja putket ylittävät salmen vesistösillassa ja ne on tuotu maahan siltaosien liitoskohdissa olevien onttojen isojen suorakaiteen muotoisten pilareiden kautta. Sillan varsinaiset pilarit ovat pyöreitä niin sanottuja pendelipilareita, joiden päissä on betoninen paksunnos suojaamassa teräsosia. Hakaniemen sillan pilareiden muoto ja sillan ulkonäkö yleensäkin herätti arvostelua, sillan viereen myöhemmin rakennetun Merihaan betoniarkkitehtuuri lienee sitä vaimentanut.

Sillan kannen vesieristys toteutettiin aluksi sivelemällä sillan kansilaatta bitumiliuoksella ja levittämällä asfaltti sen päälle suoraan. Myöhemmin vesieristys jouduttiin uusimaan perinteiseksi vesieristykseksi suojabetoneineen.

Professori Herman Ossian Hannelius oli rakennuttajan eli Helsingin kaupungin asiantuntijana siltasuunnitteluun liittyen. Sillan urakoi yhtymä, jonka muodostivat Sillanrakennus Oy, Teräsbetoni Oy, Oy Yleinen Insinööritoimisto sekä Oy Kreuto Ab, joka teki sillan paalutustyöt. Silta valmistui ja avattiin liikenteelle lokakuussa 1961. Se maksoi 516 miljoonaa markkaa eli vuoden 2021 rahassa 12,5 miljoonaa euroa.

Uusi silta 2020-luvulla

Hakaniemen sillan itäpuolelle rakennetaan uusi silta. Sen rakentaminen alkoi helmikuussa 2022, ja käyttöön sen on tarkoitus päästä vuoden 2024 lopulla. On laskettu, että sillan korjaaminen tulisi kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen sen tilalle. 1960-luvulla erilaisten moottoritiesuunnitelmien lomassa rakennettu vanha silta ei myöskään vastaa nykynäkemystä kaupunkisuunnittelusta. Uuden sillan rakentaminen on osa Kruunusillat-hankkeen liittyviä töitä. Vanha silta puretaan ennen Kruunusiltojen raitioliikenteen alkua vuonna 2026.

Uusi silta on nykyistä matalampi ja yhdistyy Hakaniemenrantaan samassa tasossa, ja nykyiset suuret ramppirakenteet puretaan. Ajokaistoja tulee kaksi molempiin suuntiin. Yhdistyminen katuverkkoon toteutaan valo-ohjattuina liittyminä. Vapautuville alueille Hakaniemenrantaan tulee täydennysrakentamista ja uutta julkista rantaa. Veneiden uusi alikulkukorkeus on 4,7 metriä. Kaupunkikuvallisista syistä sillasta rakennetaan niin kevytrakenteinen, ettei se tarvitse yläpuolista tuentaa, eikä se täten nouse esiin ympäristöstään.

Kaupungin katusuunnitelma­luonnoksissa uudelta sillalta pääsisi pohjoisen suunnasta Kruununhaan Silta­vuoren­rantaan. Nykyisin silta viettää pohjois–eteläsuunnassa vain Pohjoisrantaan, eikä Siltavuorenrantaan pääse kääntymään. Siltavuorenranta on tarkoitus rakentaa uudelleen ja siirtää etelämmäksi lähemmäs asuintaloja.

Sillan molempiin päihin rakennetaan kevyen liikenteen alikulut, jotta rantareitti pysyy yhtenäisenä. Ajoradan molemmille puolille toteutetaan jalkakäytävä ja pyörätie.

Lähteet

  • Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.

Viitteet

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hakaniemen silta Wikimedia Commonsissa
  • Uuden sillan luonnos (pdf). 3.8.2021. Helsingin kaupunkiympäristö.


Text submitted to CC-BY-SA license. Source: Hakaniemen silta by Wikipedia (Historical)


Langue des articles



Quelques articles à proximité