Mikael Agricolan kirkko

Mikael Agricolan kirkko on Helsingin Punavuoressa sijaitseva kirkko. Se rakennettiin vuosina 1933–1935. Rakennus on tyyliltään lähinnä funktionalismia. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck (1870–1956). Sonckia avusti arkkitehti Arvo Muroma. Rakennusurakoitsijana toimi Jalo Syvähuoko.

Kirkko vihittiin 14. huhtikuuta 1935.

Kirkon muoto

Kirkko on muurattu punatiilestä. Torni on sisäänkäyntipäässä Tehtaankadun puolella. Kirkon yhteydessä on kolmikerroksinen siipirakennus tontilla olevan pienen sisäpihan ympärillä.

Mikael Agricolan kirkon torni, jonka seinät kaartuvat alaosastaan hiukan ulospäin, kohoaa 97 metrin korkeuteen, 103 metriin merenpinnasta. Tornin 30-metrisen piikin voi tarpeen vaatiessa laskea alas, sillä se mahtuu tornin sisälle. Näin tehtiin talvi- ja jatkosodassa, ettei kirkko olisi toiminut selvänä maamerkkinä vihollispommittajille.

Kirkkosali on kolmilaivainen, sivulaivat ovat hyvin kapeat. Kirkon kuoriosa on muuta kirkkosalia ylempänä, kuorin ja kirkkosali välissä on kaari. Muun muassa kaaren ja sivulaivojen pylväiden koristelu on klassistista.

Kirkon nykyiset urut ovat 40-äänikertaiset, ne on rakentanut Veikko Virtasen urkurakentamo. Urut on hankittu vuonna 1968 tehdyn korjauksen yhteydessä. Kirkko on peruskorjattu myös vuosina 2003–2004.

Alttariveistoksen on tehnyt Bruno Tuukkanen, samoin kuin sivulaivojen holvikaarimaalaukset. Arvo Muroma on suunnitellut kirkon messinkiset kolmikerroksiset kattokruunut. Kirkossa on muun muassa Dora Jungin, Greta Skogster-Lehtisen ja Päikki Prihan suunnittelemia kirkkotekstiilejä. Gunilla Jung on suunnitellut ehtoollisvälinesarjan. Kirkossa on myös votiivilaiva.

Kirkko tunnetaan Tuomasmessun kotipaikkana. Kirkon entisen seurakuntasalin tiloissa on lounaskahvila Cafe Agricola. Myös Suomen Anglikaaninen kirkko toimii Mikael Agricolan kirkon tiloissa.

Kaksi suunnittelukilpailua

Kirkon rakentamiseksi järjestettiin suunnittelukilpailu vuonna 1930 ja siihen tuli 56 ehdotusta. Palkintolautakunta oli harmistunut, koska ehdotuksissa oli suosittu funktionalismia eikä se ollut lautakunnan mieleen. Asemakaavakysymyksestä saatiin veruke järjestää uusi kilpailu vuonna 1932. Täällä kertaa palkintolautakunta esitti vaatimuksena, että kilpailuun osallistuvien tuli noudattaa "perinteisiä kirkkomuotoja" suunnittelussaan. Lautakuntaan otettiin vielä varmuuden vuoksi jäseneksi Bertel Jung, joka suhtautui kriittisesti funktionalismiin. Ennakkovalmisteluista huolimatta kilpailun voitti Lars Sonckin pelkistetyn funktionalistinen työ, joka myös toteutettiin. Sonck oli kuulunut ensimmäiseen palkintolautakuntaan.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mikael Agricolan kirkko Wikimedia Commonsissa

• Mikael Agricolan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
• Mikael Agricolan kirkon esittely seurakuntayhtymän www-sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
• Mikael Agricolan kirkon esittely Tuomiokirkkoseurakunnan www-sivuilla
• Mitä ennen oli siinä mihin nyt kirkko rakennetaan. Vanhan Helsingin aikaa, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 05.03.1933, nro 10, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Torni joka kohosi 40 metriä yhdessä päivässä. Uusi suomalainen keksintö, Suomen Kuvalehti, 17.11.1934, nro 47, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot