Aller au contenu principal

Marian sairaala


Marian sairaala


Marian sairaala on 1800-luvulla perustettu entinen sairaala Helsingissä. Nykyään siinä pitää majaansa startup-keskittymä nimeltään Maria 01. Suomen itsenäisyyden aikana sairaala on toiminut sekä osana Helsingin kaupungin sairaalaa että Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä. Sairaalatoiminta Mariassa lopetettiin vuonna 2014. Marian sairaalalla on pitkät ja kiinteästi Suomen itsenäistymisen historiaan liittyvät perinteet. Sairaala on nimetty Venäjän keisarin Aleksanteri III:n puolison keisarinna Maria Fjodorovnan mukaan.

Marian sairaalan päärakennus sijaitsee Kampissa Lapinlahdenkadun länsipään varrella. Sen tontti rajoittuu lännessä Mechelininkatuun ja idässä Baanaan, vuonna 2009 puretun Helsingin satamaradan kuiluun.

Historia

Ennen toista maailmansotaa, 1886-1913

Ensimmäinen sairaala nykyisellä paikalla oli vuonna 1886 rakennettu kunnallissairaala, Theodor Deckerin suunnittelema Uusi kuumelasareetti. Se koostui kolmesta yksikerroksisesta puisesta sairaalapaviljongista ja talousrakennuksesta. Siinä oli 28 potilaspaikkaa, epidemia-aikana jopa 50. Näistä punatiilinen talousrakennus on säilynyt näihin päiviin asti. Helsingin sairaaloiden kapasiteetti osoittautui kuitenkin jo pian riittämättömäksi. Vuonna 1890 lähetetiin arkkitehti Onni Törnqvist (Tarjanne) ja kaupunginlääkäri Carl Qvist (1827–1897) ulkomaille perehtymään sairaalasuunnitteluun.

Vuonna 1891 tontille päätettiin rakentaa kulkutautisairaala, joka nimettiin Marian sairaalaksi keisari Aleksanteri III:n ja Maria Fjodorovnan hopeahääpäivän kunniaksi. Vuonna 1894 valmistunut Kulkutautisairaala koostui tontin eteläpäätyyn rakennetuista kolmesta puurakennuksesta ja lisäksi tontin pohjoispäähän rakennettiin tiilipaviljonkeja yleissairaalan tiloiksi (desinfektiovierasmaja, kappeli- ja obduktiorakennus, tarkkailupaviljonki) sekä vuonna 1898 talousrakennus. Hieman myöhemmin, vuonna 1902, rakennettiin Onni Törnqvistin suunnittelema valkeaksi rapattu, tiilinen kirurgian paviljonki alueen luoteisnurkkaan. Samalla sairaala sähköistettiin.

Sairaalan seuraava laajennus vuonna 1908 oli Lars Sonckin suunnittelema. Tällöin rakennettiin tontin pohjoisreunaa nykyäänkin reunustavat kivirakennukset ja muun muassa porttiholvi, jonka kautta alueelle kuljetaan Lapinlahdenkadun puolelta. Laajennusten valmistuttua vuonna 1909 oli Marian sairaala Suomen suurin sairaala. Vuoden 1908 laajennukset antoivat alueelle sen vielä tänäkin päivänä tunnistettavan muodon. Niissä oli neljä sisätautien vuodeosastoa 120 potilaalle, joissa oli 28 paikan potilassaleja ja ns. hallintorakennuksessa poliklinikat, tuberkuloositoimisto ja laboratorio. Yläkerrassa asui lääkäreitä perheineen. Vuonna 1912 aloitti moderni röntgenosasto ja avattiin lastenosasto puupaviljongeissa kulkutautitapauksia varten.

Sairaalaa tarvittiin aluksi erityisesti kulkutautien ja vähävaraisten potilaitten hoitoon. Tavallisimpia hoidettuja sairauksia olivat mm. lavantauti eri muodoissaan sekä vaatetäin levittämä toisintokuume, mitkä kertovat karua tarinaa asumisoloista ja hygienista. Marian sairaalan säännöissä vuodelta 1894 määrättiin, että varattomilla potilailla oli etuoikeus hoitoon. Tätä periaatetta noudatettiin aina 1920-luvulle asti. Kulkutautien hoitaminen siirtyi vuonna 1913 Fredriksbergin epidemiasairaalaan (Auroran sairaala).

Henkilökuntapula oli Helsingin Diakonissalaitoksessa vuonna 1867 alkaneesta hoitajaopetuksesta huolimatta niin paha, että potilaat auttoivat toinen toisiaan, mikä oli omiaan levittämään tarttuvia tauteja sairaalan sisällä. Sairaalan yhteyteen perustettiin vuonna 1909 Suomen ainoa kunnallinen sairaanhoitajakoulu, josta vuonna 1936 tuli itsenäinen oppilaitos.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, 1915-1936

Marian sairaala toimi ensimmäisen maailmansodan aikana 100 paikkaisena sotasairaalana Punaisen Ristin tukemana. Keisari Nikolai II vieraili sairaalassa tarkastuskäynnillä vuonna 1915. Tuberkuloosisairaalana Maria toimi vuoteen 1926 asti, jonka jälkeen ne siirtyivät Laakson sairaalaan vuonna 1929.

Vuonna 1936 käynnistettiin lasten poliklinikka ja neuvola. Silmätautien poliklinikka toimi Mariassa vuosina 1925–1936. Fysiatrian osasto toimi vuodesta 1930.

Alkuvuosikymmeninä suuri osa henkilöstöstä asui sairaalan alueella, uuden sisätautipaviljongin ullakkokerroksessa, alueen muissa rakennuksissa ja jopa potilasosastoilla. Osastoilla asuminen loppui 1950-luvun alussa kun asuntola Hietalinna valmistui.

Toisen maailmansodan jälkeen, 1954-2014

Toisen maailmansodan aikaan vuonna 1943 Marian sairaala toimi sotasairaalana. Vuonna 1954 valmistui sairaala-alueen länsireunalle Lauri Pajamiehen suunnittelema uusi keskusrakennus, johon kuuluvat alueen rakennuskannan korkeimmat osat, jossa sijaitsivat leikkausosasto, tuolloin vielä harvinainen ensiapuasema, ajanvarauspoliklinikat ja vuodeosastoja. Samalla katosi korvaamattoman kaunista vanhaa rakennushistoriaa. Uuden rakennuksen siipi yhdistettiin jatkeena vanhaan koristeelliseen kirurgian paviljonkiin, joka lopulta purettiin vuonna 1964.

Vuonna 1956 lastenosasto siirtyi Auroran sairaalaan. Vuonna 1959 sairaalasta tuli paikallissairaala. 1900-luvun puolenvälin jälkeen sairaala-alueen eteläreunan rakennuksia purettiin Helsingin satamaradan ratapihan laajennuksen tieltä. Alueelta purettiin muitakin rakennuksia, muun muassa Onni Törnqvistin vuonna 1902 suunnittelema kirurgian paviljonki vuonna 1964, ja esimerkiksi vuoden 1908 laajennuksessa tehtyjä kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin suunnittelemia istutuksia muokattiin ja poistettiin. Lisäksi uutta keskusrakennusta laajennettiin kahteen otteeseen, vuosina 1983 ja 1992.

Marian sairaala oli pitkään pääkaupungin ensimmäinen ja ainoa kunnallinen akuuttisairaala. 1960-luvun alussa Mariaan perustettiin Suomen ensimmäinen dialyysiosasto ja siellä tehtiin vuonna 1964 maan kaksi ensimmäistä munuaisensiirtoa. HYKS:n aloitettua toimintansa vuonna 1958 Marian sairaala määriteltiin paikallissairaalaksi.

Marian sairaalassa toimivat aiemmin ortopedian ja traumatologian yksiköt, urologinen yksikkö, yleis- ja vatsakirurgian yksikkö, sekä päivystyspoliklinikka. Sairaalassa harjoitettiin kirurgista toimintaa ja vielä 2000-luvun taitteessa siellä suoritettiin keinonivelleikkauksia, selkäkirurgiaa, vammojen leikkauksia sekä vaativia vatsa- ja yleiskirurgisia toimenpiteitä sekä urologisia toimenpiteitä. Marian sairaala siirtyi vuoden 2007 lopussa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä pääosin Helsingin kaupungin alaisuuteen, ja HUS:n ainoana toimintona Mariassa jatkettiin vain dialyysihoitoja. Sairaalassa oli loppuvaiheessa myös useita vuodeosastoja.

Sairaalan päivystyspoliklinikka lakkautettiin syyskuussa 2009, jolloin sen toiminnot siirtyivät Meilahden sairaalan alueella sijaitsevaan uuteen Haartmanin sairaalaan. Tämän jälkeen sairaala toimi Malmin sairaalan väistötilana ja viimeisetkin sairaalatoiminnat lopetettiin vuonna 2014.

Sairaalatoiminnan jälkeen, 2016 -

Vuonna 2016 sairaalan tilat remontoitiin ja siellä aloitti toimintansa Maria 01 -nimellä tunnettu startup-keskittymä. Operaattoriyhtiön toimijat ovat Helsingin kaupunki, Startup-säätiö ja Helsingin Uusyrityskeskus.

Lähteet

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marian sairaala Wikimedia Commonsissa
  • Marian sairaalan ympäristöhistoriallinen selvitys 12.3.2012. Loci maisema-arkkitehdit oy.

Collection James Bond 007


Text submitted to CC-BY-SA license. Source: Marian sairaala by Wikipedia (Historical)


Langue des articles




Quelques articles à proximité