Yrjönkatu (Helsinki)

Yrjönkatu (ruots. Georgsgatan) on vajaan kilometrin mittainen kaakkois-luoteissuuntainen katu Helsingin keskustassa. Sen varrella sijaitsee muun muassa historiallisesti merkittävä Hotelli Torni. Katu on saanut nimensä venäläisen Pyhän Yrjön ritarikunnan mukaan. Alun perin (1820) kadun nimi oli Sankt Georgs Gatan, mutta jo vuonna 1836 sana Sankt (pyhä) poistettiin kadun nimestä. Suomenkielinen nimi Yrjönkatu vahvistettiin vuonna 1909.

Yrjönkadun kaakkoisin osa (Yrjönkatu 2a) sijaitsee Ullanlinnan kaupunginosassa, muutoin kadun alkupään parillinen puoli (Yrjönkatu 2b–Yrjönkatu 12-14) on Punavuoren alueella ja pariton puoli (Yrjönkatu 1 ja Yrjönkatu 3) Kaartinkaupungissa. Uudenmaankadun risteyksestä luoteeseen Yrjönkatu sijaitsee Kampin alueella.

Katu on yksiajoratainen, kaksikaistainen ja kaksisuuntainen (Eerikinkadun ja Simonkadun välinen osuus on yksisuuntainen). Autokaistat on päällystetty nupukivin, jalkakäytävät ovat asfalttipäällysteisiä, paitsi Kalevankadun ja Simonkadun välisellä osuudella, missä on käytetty harmaita katukiviä. Katu on valaistu ylösripustetuin valaisimin.

Yrjönkadulla on liikennevalot seuraavissa risteyksissä: Uudenmaankatu, Bulevardi, Lönnrotinkatu ja Simonkatu.

Yrjönkadun vanhin rakennus on Sebastian Gripenbergin käsialaa vuodelta 1884 osoitteessa Yrjönkatu 18–Bulevardi 8 ja uusin vastaavasti Hänninen & Hansion suunnittelema talo vuodelta 1980 kadun luoteisosassa.

Vuonna 2018 Yrjönkadulle avattiin uusi hotelli Hotel St. George.

Profiili

Korkeavuorenkatu–Bulevardi

Yrjönkatu haarautuu Korkeavuorenkadusta luoteeseen hieman Johanneksenkirkon pohjoispuolella. Sen alkupää sijaitsee usean eri kaupunginosan alueella. Erottajankadun, Uudenmaankadun ja Yrjönkadun muodostamassa kolmiossa sijaitsee Dianapuisto, viralliselta nimeltään Kolmikulman puisto. Puisto peruskorjattiin vuosina 2006 ja 2007. Suihkulähteet otettiin jälleen käyttöön, kalusteet ja valaistus uusittiin. Valtaosa Yrjönkadun alkupään arkkitehtuurista on 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Yrjönkadun kaakkoisimmassa osassa kulkee raitiolinja 10.

Rakennuksista on lueteltu pariton ja parillinen puoli erikseen kaakosta lähtien, kursiivilla on mainittu poikkikadut, Yrjönkadulta alkavat kadut sekä Yrjönkatuun välittömästi liittyvät puistot.

Itäpuolella:
- Koulupuisto, jossa Zachris Topeliuksen patsas
- Ratakatu
- Yrjönkatu 1, arkkitehti Runar Finnilä, valmistumisvuosi 1928
- Yrjönkatu 3, Pauli Lehtinen, 1963
- Pieni Roobertinkatu
- Erottajankatu → Mannerheimintie
- Kolmikulma (Dianapuisto)
- Uudenmaankatu
- Yrjönkatu 5, Grahn Hedman & Wasastjerna, 1910
- Yrjönkatu 7, Theodor Granstedt, 1888
- Bulevardi
Länsipuolella:
- Johanneksenkenttä
- Merimiehenkatu
- Yrjönkatu 2a, arkkitehti ja vuosi ei tiedossa
- Ratakatu
- Yrjönkatu 2b, Selim A. Lindqvist, Elia Heikel, 1889
- Yrjönkatu 4, Ole Gripenberg, 1938
- Iso Roobertinkatu
- Yrjönkatu 6, Oscar Bomanson, Bertel Jung, 1907
- Yrjönkatu 8–10, John Settergren, 1909, ent. elokuvateatteri Diana
- Yrjönkatu 12–14, Mauritz Gripenberg, John Settergren, 1904
- Uudenmaankatu
- Yrjönkatu 16, Grahn Hedman & Wasastjerna, 1898
- Yrjönkatu 18, Sebastian Gripenberg, 1884
- Bulevardi

Bulevardi–Kalevankatu

Bulevardin ja Lönnrotinkadun välisellä osuudella Yrjönkadun parillinen puoli rajoittuu Vanhaan kirkkopuistoon eli Ruttopuistoon. Yrjönkatu 9:ssä toimii muun muassa Suomen Hypoteekkiyhdistys. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun arkkitehtuurin lisäksi Bulevardin ja Kalevankadun välisellä osuudella on pelkistetympää 1930-luvun arkkitehtuuria. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu toimi osoitteessa Yrjönkatu 24 vuodesta 1890 vuoteen 1937. Bulevardia pitkin Yrjönkadun poikki kulkevat raitiolinjat 3 ja 6.

Itäpuolella:
- Yrjönkatu 9, Sigurd Frosterus, 1912
- Yrjönkatu 11, Waldemar Aspelin, 1899
- Yrjönkatu 13, Onni Tarjanne, 1890
- Lönnrotinkatu
- Yrjönkatu 15, Florentin Granholm, 1896
- Yrjönkatu 17, Oiva Kallio, 1936
- Yrjönkatu 19, Arvo O. Aalto, Niilo Kokko, 1939
- Kalevankatu
Länsipuolella:
- Vanha kirkkopuisto
- Lönnrotinkatu
- Yrjönkatu 22, Armas Lindgren, 1911
- Yrjönkatu 24, A. Hytönen, R-V. Luukkonen, 1938
- Kalevankatu

Kalevankatu–Simonkatu

Yrjönkadun luoteinen osa on molemmin puolin tiiviisti rakennettu. Katu tekee tällä kohdalla kaksi noin 90 asteen mutkaa. Osuudella sijaitsee muun muassa kolme arkkitehti Heikki Kaartisen suunnittelemaa taloa. Arkkitehtonista yleisilmettä hallitsee noin 70-metrinen Hotelli Torni. Osoitteessa Yrjönkatu 21b sijaitsee 4. kesäkuuta 1928 avattu Yrjönkadun uimahalli, joka oli vuosikymmeniä Suomen ainoa julkinen uimahalli. Parittomalla puolella on myös Amos Andersonin taidemuseo. Se sijaitsee Forumin kauppakeskuksen korttelissa, ja rakennuksen porttikäytävän kautta Yrjönkadulta on kulkuyhteys kauppakeskuksen sisäpihalle. Vastakkaisella puolella katua Yrjönkatu 30:ssä sijaitsee Lilla Teatern.

Yrjönkatu päättyy Simonkadulle, jonka toisella puolella on Narinkkatori.

Itäpuolella:
- Yrjönkatu 21, Emil Svensson, 1913
- Yrjönkatu 21b, Väinö Vähäkallio, 1928 (Yrjönkadun uimahalli)
- Yrjönkatu 23, Gunnar Stenius, 1908
- Yrjönkatu 25, Heikki Kaartinen, 1906
- Yrjönkatu 27, W. G. Palmqvist, 1913 (Amos Andersonin taidemuseo)
- Yrjönkatu 29, arkkitehti ei tiedossa, 1980-luvulla
- Yrjönkatu 31, Usko Nyström, Vilho Penttilä ja Albert Petrelius, 1907 (Koiton talo)
- Simonkatu
Länsipuolella:
- Yrjönkatu 26, Jung & Jung, 1930 (Hotelli Torni)
- Yrjönkatu 28, Georg Wasastjerna, K.V. Polón, 1903
- Yrjönkatu 30, Rurik Packalén, Per-Mauritz Alander, Karl-Erik Hagner, 1962 (Lilla Teatern)
- Eerikinkatu
- Yrjönkatu 32, Heikki Kaartinen, 1905
- Yrjönkatu 34, Jussi ja Toivo Paatela, 1924
- Yrjönkatu 36, Hänninen & Hansio, 1980
- Yrjönkatu 38, Heikki Kaartinen, 1908
- Simonkatu