Helsingin taidemuseo HAM

HAM eli Helsingin taidemuseo (Helsinki Art Museum ja Helsingfors konstmuseum) (ennen 15. huhtikuuta 2010 Helsingin kaupungin taidemuseo) toimii Tennispalatsissa kaupungin keskustassa.

Toiminta

Organisaatio

Taidemuseon johtajana oli Maija Tanninen-Mattila. Hän jäi eläkkeelle joulukuussa 2022. Uudeksi johtajaksi valittiin Arja Miller, jonka viisivuotinen kausi alkoi maaliskuussa 2023. Kaupungin taidemuseotoiminnasta ja kuvataidepolitiikasta vastaa Helsingin taidemuseon johtokunta, jonka puheenjohtaja on Thomas Wallgren.

Helsingin taidemuseo toimi Uudenmaan aluetaidemuseona vuodesta 1993 vuoteen 2020. Aluetaidemuseon tehtävä on ”edistää alueensa visuaalista kulttuuria, huolehtia alueen museotoiminnan keskinäisestä yhteistyöstä ja taiteeseen liittyvän tiedon saatavuudesta sekä antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä”. Siitä tuli 2020 alueellinen vastuumuseo uuden museolain myötä.

Julkinen taide

Helsingin taidemuseo huolehtii Helsingin kaupungin hallussa olevista julkisista veistoksista ja kaupungin muista taidekokoelmista. Noin 200 Helsingin puistoissa, kaduilla ja aukioilla olevista taideteoksista kuuluu Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Lisäksi kokoelmiin kuuluvat myös kaupungin omistamiin kiinteistöihin hankitut teokset.

Kaupungin taidemuseo organisoi ja valvoo uusien julkisten taideteosten hankintaan, toteuttamiseen ja sijoittamiseen liittyviä hankkeita. Taidemuseo vastaa myös julkisten teosten kunnosta ja ylläpidosta sekä niiden rekisteröinnistä.

Kokoelma

Kaupungin taidemuseon kokoelmassa on yli 8 800 teosta, joita on saatu sekä lahjoituksina että ostamalla. Pääosa kokoelmasta on 1900–2000-luvun suomalaista taidetta, mutta mukana on myös ulkomaista taidetta ja vanhempia kotimaisia mestariteoksia. Kokoelmaa kartuttavat sekä taidemuseon omat hankinnat että lahjoitukset.

Huomattavimmat lahjoituskokoelmat ovat Katarina ja Leonard Bäcksbackan, Gösta Beckerin, Iris Roos-Hasselblattin, Elsa Arokallion, Aune Lindebergin, Katriina Salmela-Hasanin ja David Hasanin, Aune ja Elias Laaksosen sekä Martta ja Reino Sysin kokoelmat.

Noin 40 prosenttia taidemuseon kokoelmista on sijoitettu julkisiin tiloihin, katu- ja puistotiloihin sekä kaupungin virastoihin ja laitoksiin.

Näyttelypolitiikka ja avoimet tiedot

Taidemuseon näyttelyt ovat vaihtuvia taidenäyttelyitä. Museon näyttelypolitiikka ei ole sidottu aikaan eikä alueeseen. Museo saattaa toimia esimerkiksi nykytaiteen kentällä, populaarikulttuurin ilmiöissä, tai perinteisten kuvataiteiden alueella. Näyttelyohjelmaa leimaa kansainvälisyys ja yhteistyökumppaneita on Latinalaisesta ja Pohjois-Amerikasta Aasiaan ja Eurooppaan. Näyttelyissä on esillä teoksia omista kokoelmista. Kluuvin galleriassa esitetään ajankohtaista suomalaista nykytaidetta.

Taidemuseo tarjoaa avointa tietoa Helsingin taidemuseon näyttelyistä vuodesta 1976, taidemuseon prosenttiperiaatteella toteutetuista hankkeista vuodesta 1992 alkaen, sekä Helsingin julkisista veistoksista.

Toimitilat

Kluuvin galleria

Helsingin taidemuseon näyttelytoiminta alkoi vuonna 1968 perustetussa Kluuvin galleriassa Unioninkadulla. Arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnittelemat näyttelytilat rakennettiin alun perin yksityistä galleriaa, Taidesalonkia varten. Tilat peruskorjattiin vuonna 1999. Ennen Meilahden museorakennuksen valmistumista kaupungin taidemuseo esitteli galleriassa vuosittain myös museon uusia taideostoja.

Helsingin taidemuseon johtokunta päätti kokouksessa 19.3.2014 siirtää Kluuvin gallerian toiminnan Tennispalatsiin. Siirto toteutetiin syksyllä 2015, kun taidemuseo avasi uudet remontoidut tilat Tennispalatsissa. Galleria toimii nykyisin nimellä HAM-galleria.

Taidemuseo Meilahdessa 1976–2012

Helsingin taidemuseon synty liittyi galleristi Leonard Bäcksbackan lahjoittamaan kokoelmaan, jota varten suunniteltu valkoinen taidemuseorakennus valmistui Meilahteen puiston keskelle vuonna 1976. Museorakennuksen suunnitteli arkkitehti Tero Aaltonen.

Meilahden museorakennuksessa havaittiin elokuussa 2010 mikrobipitoisuuksia, joiden takia rakennuksessa tehtiin remontti. Se alkoi marraskuussa 2010 ja päättyi huhtikuussa 2011. Rakennuksen ympärillä korjaukset jatkuivat syksyyn 2011. Helmikuussa 2012 museo tiedotti, että Meilahden museorakennuksen alakerrassa on jälleen havaittu poikkeavia mikrobipitoisuuksia. Kosteusvaurioiden ja poikkeavien mikrobipitoisuuksien johdosta taidemuseon johtokunnalle esitettiin, että koko Meilahden museotila suljetaan, ellei rakennusta saada kuntoon 13. toukokuuta 2012 mennessä. Lisäksi esitettiin, ettei Meilahteen tilanteen epävarmuuden takia sovita toistaiseksi näyttelyitä ja sinne jo sovitut projektit siirretään pidettäviksi Tennispalatsin tiloissa.

Johtokunta päätti 17. huhtikuuta 2012 irtisanoa Meilahden museorakennuksen vuokrasopimuksen kosteusongelmien ja poikkeavien mikrobipitoisuuksien johdosta. Toiminta Meilahdessa päättyi viimeisen näyttelyn sulkeuduttua kesäkuussa 2012. Rakennuksen purkamista suunnitellaan.

Vuosina 1976–2012 Meilahdessa järjestettiin 180 näyttelyä kotimaisesta ja ulkomaisesta taiteesta. Meilahdessa järjestettiin ensimmäinen suomalaisen ympäristötaiteen näyttely Siirrettävä tuonela vuonna 1983. Myös rakennusta ympäröivä puisto on ollut näyttelykäytössä.

Tennispalatsin tilat

Tennispalatsin funkkisrakennus valmistui vuonna 1937 alun perin Helsingin olympialaisia varten, ja sen alaosissa myytiin autoja, kun taas kaarihallissa pelattiin tennistä. Tennispalatsin soveltuvuutta kulttuurikäyttöön alettiin pohtia vuonna 1993, jolloin sinne suunniteltiin laajat tilat sekä Helsingin taidemuseolle että Kulttuurien museolle. Näyttelytilat Tennispalatsissa avattiin vuonna 1999.

Kävijät

Vuosina 2009–2011 taidemuseossa kävi noin 80 000–120 000 vierailijaa vuodessa.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Helsingin taidemuseo: Menneet näyttelyt (Arkistoitu – Internet Archive)