Albertinkatu

Albertinkatu (ruots. Albertsgatan) on vajaan kilometrin mittainen kaakkois-luoteissuuntainen katu Helsingissä Punavuoren ja Kampin kaupunginosissa.

Profiili

Albertinkatu alkaa Punavuoresta Sepänkadulta. Kadun eteläosasta avautuu näkymä Tehtaanpuistoon. Uudenmaankadun risteyksestä pohjoiseen Albertinkatu sijaitsee Kampissa. Katu päättyy Lapinlahdenkadun risteykseen; kadun pohjoisosan varrella on kolmionmuotoinen pieni Lapinlahden puistikko. Albertinkadulta on yhteys Runeberginkadulle, Kampin keskukseen ja Kampin metroasemalle parisataametrisen Malminrinteen kautta. Kadun eteläpäässä Sepänkadun toisella puolella on Tehtaanpuisto, jonka poikki suunnilleen Albertinkadun kohdalla on jalankulkijoiden kulkuyhteys Tehtaankadun ja Laivurinkadun risteykseen ja sitä kautta Merisatamaan.

Albertinkatu on yksisuuntainen pohjoisesta etelään; poikkeuksena ensimmäisen ja viimeisen korttelin matkalta; eteläisin kappale katua eli Pursimiehenkadun ja Sepänkadun välinen jyrkkärinteinen osa on kaksisuuntainen, samoin pohjoisin katuosuus Eerikinkadusta pohjoiseen (jälkimmäinen osuus oli aiemmin yksisuuntainen). Albertinkadun itäpuolinen rinnakkaiskatu eli Fredrikinkatu on yksisuuntainen lähes koko matkaltaan vastakkaiseen suuntaan eli etelästä pohjoiseen. Albertinkatu on sekä jalkakäytävien että ajoradan osalta asfalttipäällysteinen. Edellä mainittu eteläisin osa kadusta on päällystetty nupukivin. Katu on valaistu ylösripustetuin valaisimin.

Historia

Kirjassa Puhvelista Punatulkkuun Helsingin vanhoja kortteleita kuvataan Albertinkatua: "Helsingin kaduista persoonallisimpia on Albertinkatu. Se alkaa Punavuoren sokkeloista, nousee kukoistukseen oopperan ohi kulkiessaan ja palaa taas entiseen tyyliinsä Kampin kulmilla." (Tässä oopperalla tarkoitetaan silloista oopperataloa eli Aleksanterin teatterin rakennusta). Albertinkatu oli mukana jo Johan Albrecht (Albert) Ehrenströmin ensimmäisessä asemakaavasuunnitelmassa vuodelta 1812, ja se on myös nimetty hänen mukaansa. Kadun varrella sijaitsi lukuisia pieniä osto- ja myyntiliikkeitä, jotka olivat päivisin kiinni ja avautuivat iltaisin. Toisen maailmansodan vuosina, kun pula vaatteista oli pahimmillaan, saattoi kadulla kulkea mies kauppaamassa yllään olevaa pikkutakkia ohikulkijoille. Pursimiehenkadun kulmaan kohosi vuonna 1893 punatiilinen rakennus, joka oli pitkään Tilhen korttelin ainoa kivitalo. Tiililinnassa sijaitsi työkoti, yömaja, vieraskoti eli huokea raittiushotelli matkustavaisille sekä työväen höyrykeittiö. Osoitteeseen Albertinkatu 40-42 valmistui Teknillisen korkeakoulun sähköteknillinen laboratorio vuonna 1925. Talosta lähetettiin Suomen ensimmäinen televisiolähetys 24. toukokuuta 1955. Kauppaneuvos Arthur Nymanin rakennuttama "Fredrikinlinna" Albertinkatu 46:ssa oli valmistuessaan Helsingin korkeimpia asuintaloja. Nymanin isä Karl Fredrik osti tontin vuonna 1879 6 060 markalla, (vuoden 2017 rahassa vajaa 30 000 euroa).

Albertinkatu 20:ssa sijainneessa vanhassa puutalossa toimi vuodesta 1957 jazzklubi Old House Jazz Club, jonka isäntänä toimi Pekka Mäyrämäki. Sen toiminta päättyi kun rakennus purettiin 1964.

Arkkitehtuuri

Albertinkadun vanhin rakennus on kivitalo vuodelta 1860 Kalevankadun risteyksessä osoitteessa Albertinkatu 31. Seuraavassa on mainittu Albertinkadun rakennukset etelästä pohjoiseen. Poikkikadut on mainittu kursiivilla.

Pariton puoli

• Sepänkatu
• Albertinkatu 1, arkkitehti Niilo Kokko, valmistumisvuosi 1960
• Albertinkatu 3, Aili ja Niilo Pulkka, 1958
• Pursimiehenkatu
• Albertinkatu 5, Rudolf Lanste, 1939
• Albertinkatu 7, von Essen, Kallio & Ikäläinen, 1907
• Merimiehenkatu
• Albertinkatu 9, Armas Siitonen, 1928
• Albertinkatu 11, Runar Eklund, 1921
• Punavuorenkatu
• Albertinkatu 13, Elma ja Erik Lindroos, 1961
• Albertinkatu 15, Elma ja Erik Lindroos, 1961
• Iso Roobertinkatu
• Albertinkatu 17, Gustaf Estlander, 1906
• Albertinkatu 19, Gustaf Estlander, 1907
• Uudenmaankatu
• Albertinkatu 21, Karl Lindahl, 1911
• Albertinkatu 23, Karl Hård af Segerstad, 1898
• Bulevardi (Raitiolinja 6 Hernesaari–Arabia)
• Albertinkatu 25, Kokko & Kokko, 1961, valtion virastotalo
• Albertinkatu 27a, Gustaf Estlander, 1906
• Albertinkatu 27b, Klaus Groth, 1969
• Lönnrotinkatu
• Albertinkatu 29, Kaj Salenius, 1957. Rakennuksessa on Helsingin VPK:n paloasema.
• Albertinkatu 31, Heikki Honkanen, 1939
• Albertinkatu 31b, ei tiedossa, 1860
• Kalevankatu
• Albertinkatu 33, Nils Salin, 1888
• Albertinkatu 35, Kaj Salenius, 1962
• Eerikinkatu
• Lapinlahden puistikko
• Lapinlahdenkatu
• Malminrinne

Parillinen puoli

• Sepänkatu
• Albertinkatu 2, Niilo Kokko, 1963
• Albertinkatu 4, Gustaf Nyström, 1893
• Pursimiehenkatu
• Albertinkatu 6, Armas Esti, 1928
• Albertinkatu 8, Teuvo Lindfors, Olavi Maamies, 1962
• Merimiehenkatu
• Albertinkatu 10, Oskari Holvikivi, Leuto A. Pajunen, 1913
• Albertinkatu 12, Jussi Paatela, 1939
• Punavuorenkatu
• Albertinkatu 14, Niilo Kokko, 1961
• Albertinkatu 16, Keijo Petäjä, 1962
• Iso Roobertinkatu
• Albertinkatu 18, Heikki Kaartinen, 1929
• Albertinkatu 20, Toivo Korhonen, 1970
• Albertinkatu 22–24, Vilho Lekman, 1914
• Albertinkatu 26–28, T. A. Elo, 1931
• Uudenmaankatu
• Albertinkatu 30ab, Kaj Salenius, 1959, Veikkauksen entinen pääkonttori, nykyään hotellina
• Albertinkatu 30cd, Ole Gripenberg, 1937
• Bulevardi (Raitiolinja 6 Arabia–Hernesaari)
• Albertinkatu 32, Koshperoff, 1876, Aleksanterin teatteri, jossa vuosina 1919–1993 toimi Suomen kansallisooppera
• Albertinkatu 34, Onni Tarjanne, 1890
• Albertinkatu 34, Vietti Nykänen, 1929
• Lönnrotinkatu
• Albertinkatu 36, Kaj Englund, 1938
• Albertinkatu 36, Esko K. Mäkelä, 1967
• Albertinkatu 38, Helge Lundström, 1938
• Kalevankatu
• Albertinkatu 40–42, Onni Tarjanne, 1925, entinen Teknillisen korkeakoulun sähköteknillinen laboratorio
• Eerikinkatu
• Albertinkatu 44, Alexis Stierncreutz, 1928
• Albertinkatu 46, Martti Välikangas, 1928
• Ruoholahdenkatu
• Lapinlahdenkatu

Viidessä Albertinkadun risteyksessä on liikennevalot: Eerikinkatu, Kalevankatu, Lönnrotinkatu, Bulevardi ja Uudenmaankatu. Lisäksi Punavuorenkadun risteyksessä on pohjoispuolisen suojatien huomiovalot sekä kadun pohjoispään kiertoliittymässä raitiovaunuliikenteen risteysvalot.

Kulttuuriviittauksia

Filosofi Esa Saarinen kirjoitti "kansallis-filosofiseksi puheenvuoroksi" luonnehditun teoksen Erektio Albertinkadulla, jonka WSOY julkaisi vuonna 1988 (ISBN 951-0-15410-5). Albertinkadulla on myös omat kummituksensa. Tarinan mukaan kadulla vaeltavat kurtisaani Maria Jemina Salosen ja murhaaja Matti Haapojan aaveet.

Kuvia Albertinkadulta

Lähteet

• Korttelit.fi (kaikkien artikkelin talotietojen lähde) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ollila, Kaija, Toppari, Kirsti: Puhvelista Punatulkkuun Helsingin vanhoja kortteleita, 1975 Sanoma Osakeyhtiö, ISBN 951-9134-69-7

Viitteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Albertinkatu Wikimedia Commonsissa