Perkkaan kappeli

Perkkaan kappeli oli Espoon Perkkaalla sijainnut kappeli, joka valmistui 1929 ja oli Espoon toiseksi vanhin kirkkotila. Se toimi Leppävaaran seurakunnan pääkirkkona ennen uuden Leppävaaran kirkon valmistumista 1979. Asemakaavalla suojellussa kappelissa järjestettiin paljon vihki- ja kastetilaisuuksia. Kappeli tuhoutui tulipalossa 14. huhtikuuta 2022.

Kappelirakennus

Kappelin oli suunnitellut arkkitehti Berndt Blom, ja se rakennettiin pääosin vapaaehtoistyöllä. Tontin lahjoitti Kiinteistöosakeyhtiö M. G. Stenius, ja hirret saatiin Helsingistä Hallituskadun ja Kluuvikadun kulmasta puretusta hotellista Helsingin suomalaisen säästöpankin lahjoituksena. Alberga-Leppävaaran kirkonkannatusyhdistyksen ja Alberga svenska kyrkoföreningin omistama rakennus luovutettiin Espoon seurakuntien haltuun 1954. Kappelissa oli Anna Sahlsténin maalaama taulu Hyvä paimen vuodelta 1929. Kirkon 6-äänikertaiset urut olivat kotoisin Tšekkoslovakiasta ja ne oli valmistanut Rieger-Kloss vuonna 1956. Tornissa oleva kello oli puolestaan kotoisin Tuusulan vanhasta venäläisestä sotilaskirkosta ja oli valettu Pietarissa vuonna 1899 pääasiassa ammusten hylsyistä ja tykinputkista.

Kappeli yritettiin sytyttää tuleen toukokuun lopulla 2009 ja juhannuksena 2009, mutta tuli saatiin molemmilla kerroilla sammumaan nopeasti.

Tuhoutuminen

Kappeli tuhoutui täysin tulipalossa 14. huhtikuuta 2022. Pelastuslaitos sai hälytyksen noin klo 3.30. Palo oli pelastuslaitoksen ilmoituksen mukaan syttynyt rakennuksen ulkopuolelta ja levinnyt kattorakenteisiin, jotka sortuivat osittain. Aamulla kattorakenteita purettiin purkukouralla. Palosta ei aiheutunut henkilövahinkoja eikä tulipalo levinnyt viereiseen seurakuntataloon. Poliisi epäilee tulipaloa tahallaan sytytetyksi ja tutkii tapausta tuhotyönä.

Uudisrakennus

Kun palaneen kappelin rauniot oli purettu ja tyhjä tontti odotti jatkotoimia, alettiin suunnitella uudisrakennusta. Leppävaaran seurakunnan seurakuntaneuvosto keskusteli maaliskuussa 2023 seurakunnan tilantarpeista ja kannatti yksimielisesti uuden kappelin rakentamista. Seurakunta käyttäisi uutta kappelia kirkollisiin toimituksiin, hautajaisiin, häihin ja kasteisiin sekä perhetoimintaan. Lisäksi tilaa tarvitsisivat vieraskieliset yhteisöt kokoontumisiin ja messujen järjestämistä varten. Kappelia voisivat käyttää myös muiden kuntien asukkaat, sillä sinne on hyvät julkisen liikenteen kulkuyhteydet. Uudisrakennuksen haluttiin olevan samaa kokoluokkaa kuin palanutkin kappeli, johon mahtui 80 henkilöä, mutta uudelta tilalta haluttiin esteettömyyttä.

Seurakuntaneuvosto ei voi päättää rakentamisen aloittamisesta eikä rahoituksesta, vaan uudisrakennusasiaa käsittelee ensin seurakuntayhtymä ja päätökset tekee yhteinen kirkkovaltuusto.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Leppävaaran ensimmäinen kirkko - Espoon perinneseura