Ressun lukio

Ressun lukio on Helsingin keskustassa Kalevankadulla sijaitseva toisen asteen oppilaitos. Ressun lukiota pidetään yleisesti Suomen arvostetuimpien lukioiden joukossa.

Oppilaitoksen edeltäjä, Helsingin Suomalainen Reaalilyseo, perustettiin vuonna 1891 vastapainoksi latinan ja klassisten aineiden opetukseen keskittyneille oppikouluille, ja se on yksi Suomen vanhimpia suomenkielisiä oppikouluja. Vuonna 2022 lukiossa oli noin 890 opiskelijaa. Lukion rehtori on Ari Huovinen.

Lukion tontti rajoittuu toiselta puolelta Lönnrotinpuistikkoon, toiselta puolelta Kalevankatuun. Lönnrotinpuistikko on Lönnrotinkadun varrella Vanhaa kirkkoa vastapäätä sijaitseva pieni puistomainen aukio, jonka keskellä on Elias Lönnrotin patsas.

Oppilaitoksen historiaa

Oppilaitos perustettiin poikakouluna senaatin päätöksellä vuonna 1891 opettamaan reaaliaineita ja uusia kieliä aikaisemman latinaan painottuneen opetuksen sijaan. Koulu muutti Normaalilyseon rehtorin virka-asunnosta omiin tiloihinsa nykyiselle paikalleen jo 1892 silloiselle Vladimirinkadulle (nykyinen Kalevankatu). Koulurakennus on pysynyt remonteista huolimatta nykyisen mallisena käytännössä jo vuodesta 1914.

Ennen toista maailmansotaa Ressussa käynnistyi ensimmäisenä Suomessa linja pitkää ranskaa opiskeleville. Sodan jälkeen oppilaitoksessa opiskeli enimmillään noin 800 oppilasta – oppilaitoksen koko historian aikana yhteensä 11 000. Ressu vaihtui vuoden 1978 syksyllä viimeisenä Suomessa poikakoulusta yhteiskouluksi; tällöin se myös siirtyi valtiolta Helsingin kaupungille. Vuoden 1987 syksystä koulu oli mukana luokattoman lukion kokeilussa ja vuoden 1989 syksystä lähtien on koulussa toteutettu syvää lukion tuntijaon valinnaistamiskokeilua.

Nimi Ressu on alkujaan oppilaiden keksimä slanginimi, joka oli väännös koulun alkuperäisestä nimestä Helsingin Suomalainen Reaalilyseo. Vuonna 1914 pudotettiin koulun nimestä pois Reaali-sana ja vuonna 1950 Suomalainen-sana. Oppilaitoksen nimi oli vuosien 1950–1977 ajan Helsingin lyseo. Jo kauan yleisesti käytetty nimi Ressu virallistettiin vuonna 1977, kun Helsingissäkin siirryttiin peruskouluun. Tämän jälkeen vanhassa oppikoulurakennuksessa toimivat Ressun yläaste ja Ressun lukio. Vuonna 1995 yläaste yhdistyi Lapinlahden ala-asteen kanssa Ressun peruskouluksi, joka sijaitsee Lapinlahdenkadulla.

Nykyään valtaosa (noin kaksi kolmasosaa) koulun oppilaista on tyttöjä. Ressussa ilmestyy myös koulun oma lehti "Pärskeitä".

Tammikuussa 2018 Ressun lukio siirtyi Lehtikuusentielle Meilahteen koulun perusparannuksen vuoksi. Ressu palasi Kalevankadulle tammikuussa 2020.

Sijoittuminen vertailuissa

Ressun keskiarvoraja on Helsingin ja Suomen lukioiden korkeimpia – vuonna 2023 9,69. MTV3:n vuodesta 2002 julkaisemassa lukiovertailussa Ressu on sijoittunut joka vuosi kärkikaksikkoon.

Kansainvälisyys

Vuonna 2002 Ressussa aloitti kansainvälinen International Baccalaureate -linja. Ensimmäiset IB:läiset valmistuivat vuonna 2005. Ressun lukiolla on paljon yhteyksiä muiden maiden oppilaitoksiin. Yhteistyökouluja on Kiinassa, Venäjällä, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Virossa. Ressun lukio on samalla myös Suomen lukioiden Kiina-koordinaattori. Ressussa käy paljon arvovaltaisia vieraita muista maista ja ministeritason vierailijoita on käynyt muun muassa Saksasta, Kiinasta, Etelä-Koreasta, Skotlannista, Belgiasta ja Venäjältä.

Vuoden Ressut

Ressun lukion perinneyhdistys Ressut ry on vuodesta 1996 valinnut vuoden Ressun. Ressut ry:n hallitus voi valita vuoden Ressuksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut Ressun lukion hyväksi.

• 1996 Nina Hyvärinen, primaballerina
• 1997 Jaakko Kalela, tasavallan presidentin kansliapäällikkö
• 1998 Risto Alapuro, sosiologian professori
• 1999 Hannu Ahjopalo, toimitusjohtaja
• 2000 Ele Alenius, valtiotieteen tohtori
• 2001 Jarkko Hautamäki, erityispedagogiikan professori
• 2002 Olavi Heinonen, oikeustieteen tohtori
• 2003 Pentti Siltanen, lääketieteen professori
• 2004 Pekka Gronow, dosentti
• 2005 Hannu Raittila, kirjailija
• 2006 Harri Dahlström, ylitarkastaja
• 2007 Jan Klenberg, amiraali
• 2008 Jorma Eloranta, vuorineuvos
• 2009 Jukka Kuoppamäki, laulaja
• 2010 Sami Garam, kokki
• 2011 Kaarlo Tuori, oikeustieteen professori
• 2012 Johannes Koroma, pääkonsuli
• 2013 Heikki Räisänen, emeritusprofessori
• 2014 Laura Räty, apulaiskaupunginjohtaja
• 2015 Riku Rantala ja Tuomas Milonoff, toimittajat
• 2016 Timo Esko, korkeimman oikeuden presidentti
• 2017 Markku Kaste, neurologian emeritusprofessori
• 2018 Juuso Salokoski, pankkiiri ja tietokirjailija
• 2019 Ulla Tapaninen, dosentti
• 2020 Ari Huovinen, rehtori ja Veli-Pekka Lehtinen, virkaatekevä apulaisrehtori
• 2021 Seppo Lindblom, entinen ministeri ja pankinjohtaja
• 2022 Katri Saarikivi, aivotutkija
• 2023 Siri Chilazi, tasa-arvotutkija Harvardin yliopistossa

Lähde:

Lähteet

Huomautukset

Viitteet

Kirjallisuutta

• Helsingin Suomalainen Realilyseo 1891–1916. Muistojulkaisu jonka 25-vuotisjuhlaan ovat toimittaneet nykyiset opettajat ja entiset oppilaat. Helsinki: Lilius & Hertzberg Osakeyhtiö, 1916.

• Helsingin Lyseo ”Ressu” 1891–1951. Helsinki: Oy Tilgmannin Ab kirjapaino, 1951.

• Stadin kundit koulutiellä. Helsinkiläisiä koulupoikia vuosisadan vaihteessa. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1966.

• Tyyri, Jouko (toim.): Helsingin Suomalainen Realilyseo Ressu 1891–1991. Satavuotiskirja. Ressun 100-vuotisjuhlatoimikunta, 1991.

• Salokoski, Juuso (toim.): Opin portaat. Ressu 125 vuotta. Juhlakirja ja vuosien 1951–1976 oppilasmatrikkeli sekä täydentäviä tietoja vuoden 1951 matrikkeliin. Helsinki: Eslok ry., 2016. ISBN 978-952-93-6684-2.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ressun lukio Wikimedia Commonsissa

• Lukion kotisivut
• Lukion opiskelijakunnan hallituksen kotisivut
• Ressut ry:n kotisivut