Suomalaisten nimien kirjainasu venäjänkielisessä tekstissä ilmenee seuraavasta taulukosta. Transkriptiotaulukko käsittää suomalaisten nimien ohella myös Suomessa esiintyvän ruotsinkielisen nimistön kirjoittamisen kyrillisin aakkosin.

Taulukossa on esitetty kirjainten ja kirjainyhdistelmien venäjänkieliset vastaavuudet Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suositusten mukaisesti siinä muodossa, kuin ne on esitetty Kielikello-lehdessä.

"Transkriptiokaavan kaksi tärkeintä periaatetta ovat seuraavat:

1. Suomen kielen pitkän vokaalin merkitsemiseen käytetään kaikissa asemissa johdonmukaisesti kahta venäläistä kirjainmerkkiä.
2. Henkilön- ja paikannimien välillä ei tehdä eroa, vaan maantieteelliset nimet siirretään kyrilliseen asuun samoin perustein kuin muukin nimistö."

"Kaava pyrkii välttämään kirjavuuden lisääntymistä. Tämän vuoksi on soveltuvin kohdin käytetty ohjeena virolaisten erisnimien voimassa olevaa kyrillistä transkriptio-ohjetta sekä otettu huomioon Neuvostoliitossa jo vakiintunut käytäntö suomalaisten nimien siirtämisessä."

"Hankalin ongelma ovat suomen kielen pitkät vokaalit yy, ää ja öö, diftongit ja j-alkuiset yhtymät."

Katso myös

• Venäjän translitterointi
• Suomalaisten nimien kirjainasu ukrainankielisessä tekstissä

Lähteet

• Kielikello nro 10, s. 3–7.

Viitteet

Kirjallisuutta

• Kahla, Martti (toim.): Suomalaisten henkilönnimien kyrillinen siirrekirjainnusopas. Справочник по русской передаче финляндских личных имен и фамилий. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, 53. Valtion painatuskeskus, Helsinki. 1977. ISSN 0355-5437. ISBN 951-861-103-3

Aiheesta muualla

• Ruotsalaisten nimien kirjoittaminen venäjänkielisessä tekstissä (venäjäksi)
• Muunkielisten nimien kirjoittaminen venäjänkielisessä tekstissä (venäjäksi)
• Translitterointityökalu

Suomalaisten nimien kirjainasu ukrainankielisessä tekstissä ilmenee seuraavasta taulukosta.

Taulukossa on esitetty kirjainten ja kirjainyhdistelmien ukrainankieliset vastaavuudet siinä muodossa, kuin ne on esitetty Jura Zubin Suomi–ukraina-sanakirjan (Helsingin yliopisto, 2012) liitteessä.

Sanakirjan mukaan tämä translitterointikaava on laadittu ko. kirjaa varten, "eikä tekijöiden tiedossa ole aiempaa kattavaa kaavaa. Kaavan laadinnassa on pohjana käytetty suomi–venäjä-translitterointikaavaa, joka on julkaistu Kielikellossa №10 (1977). Ukrainan kielen osalta kaava pohjautuu ukrainan kielen vuoden 2007 oikeinkirjoitussäännöstöön."

Transkriptiotaulukko käsittää suomalaisten nimien ohella myös Suomessa esiintyvän ruotsinkielisen nimistön kirjoittamisen ukrainan kielessä käytettävin kyrillisin aakkosin. "Kaavaa ei ole tarkoitettu Ruotsissa esiintyvien nimien translitterointiin."

"Kaava on tarkoitettu käytettäväksi kaikessa ukrainankielisessä tiedonvälityksessä (mm. yksityishenkilöiden välinen viestintä, sanoma- ja aikakauslehdet, televisio, kaunokirjallisuus, tietokirjallisuus)."

Yhdeksän kirjaimen sääntö

"Ukrainan kielessä on olemassa ns. yhdeksän kirjaimen sääntö, jonka mukaan määräytyy, käytetäänkö vierasperäisissä sanoissa і- vai и-kirjainta. Pelkistettynä sääntö kuuluu näin: jos ennen oletettua і-kirjainta on yksi seuraavista konsonanteista: д, т, з, с, ц, ж, ш, ч, р, ja lisäksi tämän oletetun і-kirjaimen jälkeen tulee mikä tahansa konsonantti (ei kuitenkaan й), і:n tilalla pitää olla и. Sääntö sinänsä on voimassa aina kun on kyse yleisnimestä: дизель, силікат, режим, ja sitä sovelletaan myös uusimmissa lainoissa: принтер, чипси. Myös joissakin muissa sanoissa käytetään perinteisesti и:ta і:n sijaan, vaikka nämä tapaukset eivät ole kyseisen säännön alaisia: єпископ, митрополит, вимпел, химера."

"Erisnimien osalta tilanne on monimutkaisempi. Jos kyse on henkilönnimestä, kyseistä sääntöä sovelletaan vain viiden kirjaimen osalta yhdeksän sijaan: ж, ч, ш, щ ja ц (Вашинґтон, Цицерон, Чингісхан, mutta Дізель). Sama pätee myös mm. venäläisiin nimiin, vaikka niiden kirjoitusasusta määräävät muutkin ohjeet, joita ei tässä ole tarkoituksenmukaista esittää. Paikannimissä taas sääntö on voimassa joissakin tapauksissa (esim. Америка, Антарктида, Алжир, Чикаго, Мадрид, Рига, Британія, Братислава, Бразилія, Сирія, Скандинавія), mutta yleensä ei."

"Näin määrää voimassa oleva, vuoden 2007 ukrainan kielen oikeinkirjoitussäännöstö. Näissä translitterointiohjeissa yhdeksän kirjaimen sääntöä ei kuitenkaan ole otettu huomioon ollenkaan, ennen kaikkea siksi, että säännön soveltaminen riippuu siitä, onko kyseessä henkilön- vai paikannimi. Lisäksi on todennäköistä, että seuraavissa oikeinkirjoitussäännöstöissä normit muuttuvat jonkin verran."

"Sääntö on kuitenkin merkittävä sen takia, että Suomen pääkaupungin nimi kuuluu sinänsä sen piiriin. Nyt voimassa olevassa oikeinkirjoitussäännöstössä nimeä ei ole mainittu yhdeksän kirjaimen säännön yhteydessä lainkaan, ja oletusarvoisesti se pitää siis kirjoittaa näin: Гельсінкі. Tällä hetkellä ukrainan kielessä näkee kuitenkin käytettävän muitakin kirjoitusasuja, joista yhtä (Гельсинкі) voidaan perustella juuri tällä säännöllä ja siksi se puolustaa paikkansa myös tässä sanakirjassa. Muut kirjoitusasut kuin Гельсінкі ja Гельсинкі eivät sen sijaan ole korrekteja."

Katso myös

• Ukraina–suomi-translitterointi
• Suomi–venäjä-translitterointi

Lähteet

• Jura Zub, Suomi–ukraina-sanakirja, Helsingin yliopisto, 2012