Ps tarkoittaa seuraavia asioita:

• polystyreeni, PS, muovilaji
• petasekunti, tunnus Ps, ajan yksikkö
• Pferdestärke, tunnus PS, saksalainen moottoritehon yksikkö, hevosvoima
• pikosekunti, tunnus ps, ajan yksikkö
• petasiemens, tunnus PS, konduktanssin yksikkö
• pikosiemens, tunnus pS, konduktanssin yksikkö
• Palestiina, ISO 3166-1 -koodi PS, valtio tai muu maantieteellinen alue, verkkotunnus .ps
• paštu, ISO 639-1 -koodi ps, kieli
• Ukraine International Airlines, IATA-koodi PS, lentoyhtiö
• Pacific Southwest Airlines, IATA-koodi PS, lentoyhtiö
• Perussuomalaiset, puolueen lyhenne PS tai Ps, jäsenen lyhenne ps., suomalainen puolue
• Parti socialiste, PS, ranskalainen puolue
• Parti socialiste, PS, belgialainen puolue
• PlayStation, PS, Sonyn valmistama pelikonsoli
• PostScript, PS, sivunkuvauskieli
• Adobe PhotoShop, PS, Adobe Systemsin kuvankäsittelyohjelma
• jälkikirjoitus, PS, latinan sanoista post scriptum, kirjeen loppuun lisätty kirjoitus
• pussi, ps, säilytyspakkaus
• Puoli seitsemän, Ps, Yle TV1:n asiaohjelma
• P.S. (2004), elokuva, Elonet - P.S.
• P.S. (1978), elokuva, Elonet - P.S.
• P.S. (1981), dokumenttielokuva, Elonet - P.S.
• IBM PS/2, IBM:n kehittämä tietokone 1980-luvulla

Lähteet

.ps on Palestiinan Internet-maatunnus, jota ylläpitää Palestinian National Internet Naming Authority. Rekisteröintirajoituksia ei ole lukuun ottamatta eräitä toisen asteen tunnuksia. Tunnus otettiin käyttöön 2000.^lähde?

Aiheesta muualla

• IANA .ps whois

PS Kemi on vuonna 1999 perustettu kemiläinen jalkapalloseura, jonka miesten edustusjoukkue pelaa Suomen neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla Kolmosessa. Se pelaa kotiottelunsa Sauvosaaren urheilupuistossa. Naisten edustusjoukkue PS Kemi Queens pelaa Naisten Kolmosessa.

PS Kemi pelasi vuosina 2016–2018 kolmen kauden ajan pääsarjatasolla Veikkausliigassa. Kaudella 2016 joukkue sijoittui sarjassa yhdeksänneksi, kaudella 2017 kymmenenneksi ja kaudella 2018 12:nneksi eli viimeiseksi ja putosi sarjasta.

Edustusjoukkueen taustalla ollut PS Kemi Oy asetettiin konkurssiin maaliskuussa 2019. Kemiläisen jalkapallon jatkajaksi perustettiin uusi seura Kemi City FC. Se kuitenkin lopetti toimintansa kauden 2021 jälkeen, jolloin sen sarjapaikka Kolmosessa siirtyi PS Kemille. Sarjapaikkaa hallinoi IASA Europe Oy -niminen yhtiö.

Historia

Perustaminen: 1999

PS Kemi perustettiin 21. lokakuuta 1999, kun Kemin Palloseura, Kemin Pallotoverit ja Visan Pallo yhdistyivät. Edustusjoukkueet sekä A- ja B-juniorit liitettiin uuden Palloseura Kemi Kingsin alaisuuteen. Perustajaseurat jatkoivat toimintaansa nuorempien juniorien kasvattajina. Liitosseuroista KPT-85 oli pelannut kaudella 1999 Ykkösessä, Visa ja KePS Kakkosessa.

Seuran historian ensimmäinen ottelu oli 22. tammikuuta 2000 pelattu harjoituspeli torniolaista TP-47:ää vastaan. PS Kemi voitti ottelun 3–2.

Ensimmäiset sarjakaudet: 2000–2007

PS Kemi aloitti toimintansa KPT-85:n paikalla Ykkösessä kaudella 2000. Kausi oli seuralle suuri pettymys. Kemiläisten historian ensimmäinen sarjaottelu päättyi FF Jaron vieraana 0–5-tappioon, ja putoaminen Kakkoseen varmistui kauan ennen sarjan päättymistä. Joukkue voitti kauden aikana vain kaksi peliä ja saavutti yhteensä kymmenen pistettä.

Kakkosessa PS Kemi pelasi kaudet 2001–2007. Kaudeksi 2001 päävalmentajaksi tuli edelliskaudella A-junioreita valmentanut Seppo Hosio, ja joukkueen ringistä puolet oli A-junioreita tai nuorempia. Sijoitus oli tasaisessa keskikastissa kuudes. Kausi 2002 merkitsi edistystä monella osa-alueella. Joukkue oli kokeneempi ja paluumuuttajat toivat pelaajamateriaaliin laajuutta. Lisäksi päävalmentajana toimi kotikaupunkiinsa palannut entinen maajoukkuevalmentaja Jukka Ikäläinen. Alkukausi oli kuitenkin vaikea, ja pelit alkoivat sujua vasta heinäkuussa, jolloin sarjan kärki oli jo karannut. Hyvän loppukauden ansiosta PS Kemin lopullinen sijoitus oli neljäs.

Jukka Ikäläinen jatkoi päävalmentajana kaudella 2003. Ennen kauden alkua asiantuntijat veikkasivat PS Kemiä sarjan ennakkosuosikkien joukkoon. Seura voitti Kakkosen pohjoislohkon kuudentoista pisteen erolla, mutta kyseisellä kaudella pelkkä lohkovoitto ei riittänyt sarjanousuun. Nousukarsintojen ensimmäisellä kierroksella PS Kemi voitti TPV:n yhteismaalein 6–2. Seuraavassa karsintaparissa vastaan asettui IFK Mariehamn. PS Kemi oli lähellä pääsyä Ykköseen, mutta nousu kariutui Kemissä pelatussa ratkaisevassa toisessa osaottelussa, kun IFK Mariehamn teki kaksi minuuttia ennen jatkoajan päättymistä 3–1-kavennusmaalin. Yhteismaalit olivat tasan 3–3, mutta IFK Mariehamn nousi Ykköseen vierasmaalisäännön turvin. Kolmannella kierroksella vastaan asettui vielä Ykkösen FC Kuusankoski, joka oli parempi yhteismaalein 5–2 ja säilytti paikkansa Ykkösessä.

Nousuhaaveiden kariutuminen ja valmentaja Jukka Ikäläisen lähtö Ruotsiin Örgryte IS:ään aiheuttivat haasteita kaudelle 2004. Valmentajaksi palasi pitkien spekulaatioiden jälkeen Seppo Hosio. Myös pelaajisto vaihtui jonkin verran, kun esimerkiksi Tommy Torvikoski siirtyi Veikkausliigan TP-47:ään. PS Kemin yhdeksän ensimmäistä ottelua sujuivat ilman tappioita, mutta lopulta lukuisat tasapelit aiheuttivat sen, että kärkijoukkueet karkasivat. Lopullinen sijoitus oli lohkon neljäs.

Heti kauden 2004 päätyttyä PS Kemi vahvisti joukkuettaan Veikkausliigan VPS:stä hankituilla romanialaisilla Cristian Coteanulla ja Adrian Vladutilla, jotka olivat samalla seuran ensimmäiset ulkomaalaisvahvistukset. Päävalmentajaksi nimettiin niin ikään romanialaislähtöinen George Sburatura. Seuran tavoite kaudella 2005 oli nousta Ykköseen. PS Kemin seurajohto kuitenkin ilmoitti huhtikuussa erottaneensa päävalmentaja Sburaturan, ja Coteanua ja Vladutia alettiin kaupata muihin seuroihin. Coteanu siirtyi KPV:hen, mutta Vladut palasi lopulta Kemiin. Valmennusvastuun ottivat pelaajistoon kuuluneet Jukka Kuusisto ja Jarkko Seppälä, joiden johdolla PS Kemi pelasi sarjakauden seitsemän ensimmäistä ottelua tappioitta. Lopulta lukuisat tasapelit sekä tappiot kärkijoukkueille pudottivat PS Kemin ulos kärkitaistelusta ja joukkueen sijoitus oli kolmas. Suomen Cupissa PS Kemi ylsi kuudentoista parhaan joukkoon.

PS Kemi lähti kaudella 2006 hakemaan menestystä uuden valmentajan Sauli Kotirannan komennossa. Alkukausi oli ailahteleva, ja noin kuukausi sarjan käynnistymisen jälkeen joukkue oli kriisissä kolmen perättäisen tasapelin ja sitä seuranneen TP-Seinäjoki-tappion vuoksi. Samaan aikaan suurin kilpailija GBK voitti jatkuvasti otteluitaan, jolloin piste-ero kärkeen kasvoi suureksi. Kesällä PS Kemin otteet paranivat, mutta GBK säilytti asemansa ja PS Kemi sijoittui toiseksi. Vuoden 2006 Suomen Cupissa PS Kemi pudotti muun muassa Ykkösen seurat RoPSin ja Klubi-04:n, kunnes putosi puolivälierissä KPV:lle. Pääsy kahdeksan parhaan joukkoon toi kuitenkin joukkueelle paikan cupin pikkufinaaliin, jonka joutsenolainen Kultsu FC voitti rangaistuspotkukilpailun jälkeen.

Kaudella 2007 PS Kemi voitti Kakkosen C-lohkon ja nousi Ykköseen. Joukkue hävisi kauden aikana vain yhden ottelun. Kauden alla joukkue satsasi poikkeuksellisesti kolmeen ulkomaalaispelaajaan, joista keskikenttäpelaaja Igor Volotek ja hyökkääjä Alexander Bagaev osoittautuivat tärkeiksi pelaajiksi. Lohkovoiton kannalta vedenjakajaksi muodostui elokuun alussa pelattu vierasottelu PS Kemin kanssa tasapisteissä kärjessä ollutta OPS-jp:tä vastaan, jonka kemiläiset voittivat 4–0. Pari tasapeliä antoivat vielä muille kärkijoukkueille mahdollisuuden, mutta lisäaikavoitto Kings Kuopiosta vei PS Kemin lähelle nousua. Nousu varmistui, kun joukkue voitti kuusi viimeistä otteluaan. Eroa toiseksi sijoittuneeseen OPS-jp:hen kertyi lopulta kuusi pistettä.

Muutama vuosi Ykkösessä ja paluu Kakkoseen: 2008–2013

Kausi 2008 oli PS Kemin seurahistorian toinen kausi Ykkösessä. Päävalmentajaksi tuli Ilkka Marttila. Joukkue varmisti jo hyvissä ajoin sarjapaikkansa seuraavalle kaudelle erityisesti hyvin sujuneiden kotiotteluiden ansiosta. Joukkueen itsetuntoa kasvatti erityisesti torniolaista TP-47:aa vastaan pelatun ”Meri-Lapin derbyn” voitto heinäkuun puolivälissä. PS Kemi ei ollut missään vaiheessa kautta putoamisviivan välittömässä tuntumassa, ja lopullinen sijoitus oli kahdeksas, jota pidettiin seurassa ennakko-odotuksiin nähden hyvänä saavutuksena. PS Kemi oli myös sarjan ainoa nousijajoukkue, joka onnistui säilymään Ykkösessä. Kapeasta materiaalista huolimatta joukkueella ei ollut kauden aikana suurempia ongelmia, minkä lisäksi omia junioreita saatiin ajettua sisään joukkueeseen ja ulkomaalaishankinnat onnistuivat.

Jukka Ikäläinen palasi PS Kemin päävalmentajaksi kaudelle 2009. Itse joukkue oli säilynyt lähes samana, merkittävin hankinta oli kotikaupunkiinsa palannut keskikenttäpelaaja Jaakko Isteri. Ykkösen sarjakausi käynnistyi ennakko-odotuksia paremmin, mutta Suomen Cupissa ottelut päättyivät aikaisessa vaiheessa, kun Nelosen KAIK/TePa voitti kemiläiset rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Ykkösessä PS Kemi oli heinäkuun alussa vain kaksi pistettä sarjakärkeä perässä, mutta sitä seuranneet murskatappiot FC PoPalle ja AC Oululle yhteismaalein 0–10 heikensivät nousumahdollisuuksia. Joukkue piristyi uudelleen, mutta syyskuussa PS Kemi hävisi kaikki neljä otteluaan ja sijoittui lopulta seitsemänneksi. Seuran sisällä joukkueen kuitenkin voitiin katsoa täyttäneen sille ennen kauden alkua asetetut tavoitteet, sillä sarjapaikka varmistettiin hyvissä ajoin, pisteitä kertyi edelliskautta enemmän ja sarjasijoitus koheni pykälän verran.

Ykkösen kauteen 2010 PS Kemi lähti suurin toivein, kun joukkue esimerkiksi sai liigakokemusta paluumuuttajien Tuomo Könösen ja Joonas Ikäläisen myötä. Uuden valmentajan Oleg Jeprintsevin komennossa kausi käynnistyi tuloksellisesti hyvin, vaikka itse peliesitykset eivät olleetkaan aina vakuuttavia. Vahvan alun jälkeen seurasi yhdeksän ottelun voitoton putki ja sijoitus valahti toiselta tilalta kymmenenneksi. Heinäkuussa seurajohto vaihtoi valmentajatiimiksi nuoren ja melko kokemattoman kaksikon, Kalle Huuskon ja Arto Hakalan. Joukkueen otteet piristyivät hieman, ja Ykkösen sarjapaikka seuraavalle kaudelle varmistui toiseksi viimeisellä kierroksella. PS Kemin sijoitus kaudella 2010 oli neljäntoista joukkueen sarjassa yhdeksäs.

PS Kemin sarjakausi 2011 päättyi pettymykseen, kun joukkueen neljän kauden mittainen visiitti Ykkösessä päättyi putoamiseen. Kauden alku loi uskoa paikasta keskikastissa, mutta kesäkuun puolivälissä alkoi heikko jakso, jonka aikana joukkue saavutti yhdestätoista ottelusta vain kolme tasapelipistettä. Elokuun alussa PS Kemi hävisi erään kauden tärkeimmistä otteluista kotikentällään HIFK:lle 0–1, jolloin helsinkiläisjoukkue lisäsi eron viimeisen säilyjän paikalla viiteen pisteeseen. Pelin jälkeen seurajohto erotti päävalmentaja Kalle Huuskon, ja samalla joukkueen pelaajista poistuivat Keijo Huusko ja Adriano. Uudeksi valmentajaksi nimettiin Juhani Himanka, ja pelaajistoon liittyivät Emenike Mbachu ja Kyle Luetkehans. Ajoittaisista piristymisistä huolimatta sarjassa säilyminen jäi kymmenen pisteen päähän, ja lopullinen sijoitus oli kymmenes.

PS Kemi palasi Kakkoseen kaudeksi 2012, ja samalla joukkue uudistui voimakkaasti, kun edelliskaudella Ykköstä pelanneesta miehistöstä Kemiin jäi vain viitisen pelaajaa. Toisaalta joukkueeseen liittyi joukko kokeneita paluumuuttajia. Ennen sarjakautta pelatuissa Suomen Cupin otteluissa PS Kemi pudotti RoPSin ja GBK:n, kunnes hävisi rangaistuspotkukilpailun jälkeen FF Jarolle. Monet asiantuntijat pitivät PS Kemiä Kakkosen pohjoislohkon voittajasuosikkina, mutta kausi käynnistyi vaisusti, kun ensimmäinen voitto tuli vasta kolmannessa ottelussa. Ailahtelevuus aiheutti lopulta sen, että kauden yllättäjä, sarjanousija AC Kajaani, varmisti lohkovoiton jo kauan ennen sarjan päättymistä. PS Kemi sijoittui kolmanneksi.

Kaudella 2013 PS Kemin tavoite oli nousu Ykköseen. Päävalmentajaksi oli jo edellisenä syksynä nimetty Englannin pääsarjassa pelannut ja muun muassa Leyton Orientia valmentanut Tommy Taylor, ja kakkosvalmentajaksi tuli Jari Åhman. Suomen Cupissa PS Kemi eteni neljännelle kierrokselle pudottamalla AC Kajaanin, JBK:n ja GBK:n. Lopulta Veikkausliigan VPS tiputti kemiläiset jatkosta. Kakkosen kausi alkoi kohtalaisesti, mutta kesällä joukkue pelasi yksitoista ottelua peräkkäin ilman tappiota. Kuitenkin syksyllä PS Kemi voitti viimeisestä seitsemästä ottelustaan vain kolme. Joukkue kuitenkin voitti pohjoislohkon ja pääsi Ykkösen nousukarsintaan, kun KPV kaatui Kokkolassa viime hetken maaleilla 2–1. Kaksiosaisessa nousukarsinnassa PS Kemi hävisi HIFK:lle yhteismaalein 2–0, joten joukkue jatkoi Kakkosessa myös seuraavalla kaudella.

Kaksi sarjanousua peräkkäin ja Veikkausliiga: 2014–2018

Kaudella 2014 PS Kemin valmentajina jatkoivat Tommy Taylor ja Jari Åhman, mutta pelaajarunko vaihtui lähes kokonaan. Suomen Cupissa Kemi ylsi viidennelle kierrokselle, jossa se putosi Veikkausliigan TPS:lle rangaistuspotkukilpailun jälkeen. Kausi käynnistyi vahvasti neljällä selvällä voitolla, mutta sen jälkeen alkoivat ongelmat. Seuraavasta kuudesta ottelusta PS Kemi hävisi kolme, ja kun sarjaa oli pelattu yli kolmannes, sarjan kärjessä oli AC Kajaani. Pian kuitenkin seurasi yhdentoista ottelun mittainen tappioton putki, jonka myötä PS Kemi siirtyi sarjan kärkeen. AC Kajaani romahti kauden viimeisellä kolmanneksella, eikä myöskään FC YPA pysynyt perässä, vaan kemiläiset uusivat edelliskauden lohkovoittonsa. Nousukarsinnoissa joukkue voitti Vasa IFK:n yhteismaalein 4–0 ja nousi Ykköseen.

Vuoden 2015 tammikuussa päävalmentaja Tommy Taylor pyysi vapautusta sopimuksestaan, ja valmennusvastuun otti viimeiset kaudet kakkosvalmentajana toiminut Jari Åhman. Helmikuussa KePS, PS Kemi ja KPT-85 uudistivat vuonna 1999 tehdyn perustamissopimuksen ja sopivat, että jatkossa KePS vastaa juniorituotannosta ja KPT-85 ikämiesjalkapallosta. PS Kemi alkoi keskittyä pelkkään edustusjalkapalloon, jolloin esimerkiksi B-juniorit siirtyivät KePSin alaisuuteen.

PS Kemi saavutti peräkkäiset sarjavoitot sijoittumalla ensimmäiseksi Ykkösessä kaudella 2015. Joukkueen avainpelaaja oli 17 maalia tehnyt ja Ykkösen parhaaksi pelaajaksi valittu Billy Ions. PS Kemi joutui pelaamaan kotiottelunsa kauden aikana kolmella eri kentällä: City Sport Areenalla, Sauvosaaren urheilupuistossa ja urheilupuiston takakentällä. Joulukuussa PS Kemille myönnettiin liigalisenssi seuraavalle Veikkausliigan kaudelle.

Ensimmäisellä Veikkausliigan kaudellaan 2016 PS Kemi sijoittui sarjan yhdeksänneksi. Kaudella 2017 sijoitus oli pykälää heikompi, kymmenes. PS Kemi säilyi viimeisenä joukkueena suoraan sarjassa. Sarjapaikka ratkesi vasta viimeisellä kierroksella, kun Kemi hävisi kotonaan KuPSille 1–3, mutta samanaikaisesti FC Lahti voitti sarjataulukossa kemiläisten takana olleen HIFK:n 2–1.

PS Kemi vapautti päävalmentaja Jari Åhmanin tehtävistään 30. kesäkuuta 2018. Uudeksi päävalmentajaksi nimettiin seuran urheilutoimenjohtaja David Hannah. Hänen sopimuksensa purettiin sekä valmentajan että urheilutoimenjohtajan tehtävien osalta 5. lokakuuta. PS Kemi perusteli, että päätökseen johtivat pelilliset asiat, taloudelliset seikat kuin seuran uudet strategiset linjauksetkin. Uutena päävalmentajana aloitti Steven Polack. PS Kemi sijoittui Veikkausliigan viimeiseksi ja putosi sarjasta.

Toiminnan päättyminen: 2018–2019

Vaikean taloustilanteensa vuoksi seura veti marraskuun 2018 lopulla seuraavan kauden Ykkösen lisenssihakemuksensa pois ja haki paikkaa Kakkosesta. Uudeksi päävalmentajaksi nimettiin tammikuussa 2019 englantilainen Dean Sibson. Edustusjoukkueen taustalla oleva PS Kemi Oy joutui kuitenkin talousongelmien vuoksi lopettamaan toimintansa helmikuussa, ja samalla PS Kemi luopui sille aiemmin myönnetystä Kakkosen sarjapaikastaan. Sen sijaan Palloseura Kemi Kings ry:n alainen PS Kemi Akatemian oli tarkoitus pelata kaudella 2019 Pohjois-Suomen Kolmosessa. Myös B-juniorijoukkueen piti pelata ry:n alaisena. PS Kemin tilalle perustettiin kuitenkin uusi seura Kemi City FC, jonka synnystä tiedotettiin maaliskuussa.

PS Kemi Oy asetettiin virallisesti konkurssiin 11. maaliskuuta 2019. Yhtiön velkamäärä oli lähes puoli miljoonaa euroa. Ps Kemi Oy:llä oli kymmenien tuhansien eurojen edestä tilittämättömiä veroja sekä yksittäisiä maksuhäiriömerkintöjä lähes 30 kappaletta.

Paluu vuonna 2022

Kemi City FC putosi Kolmoseen kauden 2021 päätteeksi ja lopetti toimintansa. Seuran Kolmosen sarjapaikka siirtyi PS Kemille, jonka uudeksi pääomistajaksi tuli brittiälinen Mark Ellis. Hän hankki yhdessä sijoittajaryhmänsä kanssa enemmistöosuuden PS Kemi Kingsin sarjapaikkaa hallinoivasta IASA Europe Oy:stä. PS Kemin kilpailutoiminnasta alkoi vastata Oleg Eprintsev. Myös naisten edustusjoukkue PS Kemi Queens otti vastaan sarjapaikan Naisten Kolmosesta. Miesten edustusjoukkue teki Kakkosessa pelaavan Oulun Työväen Palloilijoiden kanssa yhteistyösopimuksen, joka mahdollisti pelaajien liikkumisen joukkueiden välillä kauden aikana. Naisten yhteistyöjoukkueeksi tuli Rovaniemen Palloseura.

Stadion

PS Kemi pelasi Veikkausliigassa kotiottelunsa Sauvosaaren urheilupuiston takakentällä, jonka kokonaiskapasiteetti vuonna 2015 oli 4 500 katsojaa. Vuonna 2017 pääkatsomossa oli vuonna 1 100 ja vastakkaisessa aurinkokatsomossa 780 kuppipenkillistä paikkaa. Toisessa päädyssä oli pieni istumakatsomo ja murskepintainen seisomakatsomo. Kentän reunalla oli myös VIP-tilat ja kuuluttamo. Stadion oli valaisematon.

Seuran ensimmäisellä Veikkausliiga-kaudella 2016 takakentälle valmistui uusi katettu katsomo, jossa on kuppi-istuimet 1 100 hengelle. Lisäksi vastapäiseen, merenpuoleiseen katsomoon kiinnitettiin noin tuhat kuppi-istuinta. Uusi katsomo oli kolmikantainen hanke, jonka Ammattiopisto Lappia toimitti, Kemin kaupunki rakennutti ja jota seurat, ensisijaisesti PS Kemi, käyttivät. Keskeisenä rakennusmateriaalina käytettiin CLT-levyjä eli ristikkäin liimattuja puulevykerroksia. Tuotantoon, elementtien kokoamiseen ja pintakäsittelyyn osallistui Lappian opiskelijoita Kemin ja Tornion rakennusaloilta. Kuppi-istuimet kiinnitettiin talkoovoimin sekä uuteen katsomoon että vanhaan merenpuoleiseen katsomoon. Pääkatsomon budjetti ylittyi yli 200 000 eurolla.

Takakenttä ei PS Kemin Veikkausliigassa pelaamisen aikaan täyttänyt Suomen Palloliiton Veikkausliigakentälle asettamia vaatimuksia. Kenttä oli esimerkiksi keväisin pelikelvoton, valaistus puuttui ja katsojakapasiteetti oli liian matala. Kenttä oli keväisin lumen peitossa, minkä vuoksi PS Kemi joutui pelaamaan kotiottelujaan muualla. Takakentälle kaavailtiin muun muassa lämmitettyä tekonurmea ja valaistusta. Lisäksi merenpuoleiselle pitkälle sivulle suunniteltiin vähintään 500 paikkaista katettua katsomoa, jotta stadionilla olisi ollut vähintään 1 500 katettua paikkaa. Kemin kaupunki päätti kokouksessaan 11. joulukuuta 2017 investoivansa Sauvosaaren urheilupuistoon ja lämmitettävään tekonurmeen. Investointeihin varattiin noin kolme miljoonaa euroa ja uudistukset oli tarkoitus aloittaa vuonna 2018.

Tunnukset

Peliasut

Kaudella 2016 seuran ykköspeliasu käsitti punaisen paidan, siniset housut ja valkoiset sukat. Kakkospeliasussa paita ja housut olivat siniset, sukat valkoiset. Talvella 2016 esiteltiin uusi kokovalkoinen kolmosasu, jonka tarkoitus oli korostaa kemiläisiä perinteitä. Se oli pääasiassa käytössä cup-otteluissa, mutta myös tarvittaessa Veikkausliigassa, mikäli muut asut eivät sopineet vastustajan värien kanssa.

Kaudelle 2017 peliasut kokivat muutoksia, ja kotipaidasta tuli sinipunainen ja vieraspaidasta musta. Vaajakoskella 13. elokuuta pelatussa JJK-vierasottelussa erotuomari ei hyväksynyt kumpaakaan paitaa, vaan piti molempien sävyjä liian samankaltaisina JJK:n violetin kotipaidan kanssa. Lopulta PS Kemi pelasi ottelun FC Vaajakosken valkoisissa pelipaidoissa.

Logot

Kannattajat

Veikkausliigan kaudella 2016 PS Kemin kotiottelujen yleisökeskiarvo oli 1 551 ja seuraavalla kaudella 1 125 katsojaa. PS Kemin silloinen päävalmentaja Jari Åhman totesi vuonna 2017, että 800 – 1 000 katsojan yleisömäärät ovat liian pieniä ja näkyvät seuran taloudessa. Seuran yleisöennätys on peräisin 23. kesäkuuta 2016 Rovaniemen Palloseuraa vastaan pelatusta Lapin paikallisottelusta, jota seurasi 3 976 katsojaa.

PS Kemin kannattajaryhmä oli nimeltään Kempton Royals.

Kemiläinen Sonata Arctica -yhtye julkaisi keväällä 2017 PS Kemille kannatuslaulun ”Ei oo muutako”. Yhtyeen laulaja Tony Kakko tunnetaan PS Kemin kannattajana, joka kävi aktiivisesti joukkueen peleissä.

Talous ja organisaatio

Palloseura Kemi Kingsin sarjapaikkaa hallinoi IASA Europe Oy -niminen yhtiö, jonka pääomistaja on Mark Ellis.

Seuran edustusjoukkueen taustayhtiö oli vuosina 2015–2019 Ps Kemi Oy, jota edelsi vuonna 1999 perustettu Palloseura Kemi Kings Ry. Ps Kemi Oy joutui taloudellisten syiden vuoksi lopettamaan toimintansa helmikuussa 2019.

Veikkausliigassa pelatessaan seura kärsi talousongelmista, ja sille kertyi kolmen kauden aikana alijäämää. Ensimmäiseltä Veikkausliigakaudelta 2016 PS Kemi Oy:lle kertyi verovelkaa 70 000 euroa, jotka kuitenkin saatiin seuraavan sarjakauden aikana maksettua pois. Vuonna 2016 päättyneellä tilikaudella PS Kemin liikevaihto oli 549 000 euron suuruinen ja tulos 271 000 euroa miinuksella.

Helmikuussa 2016 PS Kemi järjesti toukokuun loppuun kestäneen osakeannin, jonka tarkoituksena oli yhtiön omistuspohjan laajentaminen yhtiön toimialan mukaisen toiminnan rahoittamiseksi. Uusi osakeanti käynnistyi lokakuussa 2017, koska yhtiöllä oli toimialansa mukaisen toimintansa kehittämiseksi olemassa lisäpääoman tarve.

Palloseura Kemi Kings Ry:n hallitus

• Urheilutoimenjohtaja: Oleg Eprintsev
• Puheenjohtaja: Ari Matikainen
• Sihteeri: Jukka Saarimies
• Jäsen: Antti Pasanen
• Jäsen: Ari-Pekka Harju
• Jäsen: Santtu Hyytinen

Seuratoiminta

Vuodesta 2002 lähtien PS Kemi järjesti koulujen kesäloman alkamisen yheydessä Lasten Urheilukoulu -tapahtumaa. Tapahtuma oli suunnattu esikoulu- ja ala-asteikäisille lapsille ja osallistujat pääsivät pelaamaan erilaisia pelejä ja lajeja, kuten jalkapalloa, salibandya, jousiammuntaa ja suunnistusta.

SatamaRun oli seuran kesäisin järjestämä juoksukilpailu ja hyväntekeväisyystapahtuma, jonka osallistujamaksuista 20 prosenttia lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Vuonna 2017 tuotto kohdennettiin nuorten mielenterveyden edistämiseen. SatamaRunissa kilpailtiin lukuisissa kilpa- ja harrastesarjoissa.

Pelaajat ja valmentajat

Joukkue kaudella 2018

Tilanne 10. kesäkuuta 2018.

Valmentajat

• Joukkueenjohtaja: Tuomo Könönen
• Valmentaja: Steven Polack
• Maalivahtivalmentaja: Janne Olsen
• Huoltaja: Pasi Rauta

Entiset päävalmentajat

• Ari Matinlassi (2000)
• Seppo Hosio (2001, 2004)
• Jukka Ikäläinen (2002–2003, 2009)
• Jarkko Seppälä (2005)
• Sauli Kotiranta (2006–2007)
• Ilkka Marttila (2008)
• Oleg Jeprintsev (2010)
• Kalle Huusko (2010–2011)
• Juhani Himanka (2011–2012)
• Tommy Taylor (2013–2014)
• Jari Åhman (2015–2018)
• David Hannah (2018)

Saavutukset ja ennätykset

Saavutukset

• Kakkosen lohkovoitto 2003, 2007 (nousu Ykköseen), 2013, 2014 (nousu Ykköseen)
• Suomen Cupin puolivälierissä sekä pikkufinaalissa 2006
• Ykkösen mestaruus 2015

Seuraennätyksiä

Ensimmäinen ottelu:

• 22.1.2000 PS Kemi – TP-47 3–2, harjoitusottelu
• 29.4.2000 FF Jaro – PS Kemi 5–0, Ykkönen

Suurin voitto:

• 28.7.2012 PS Kemi – Warkaus JK 8–0, Kakkonen

Suurin tappio:

• 19.7.2006 AC Oulu – PS Kemi 6–0, Ykkönen
• 11.4.2012 RoPS – PS Kemi 8–0, harjoitusottelu

Yleisöennätys:

• 23.6.2016 PS Kemi – RoPS, 3 976 katsojaa (Sauvosaaren urheilupuiston takakenttä)

Sarjasijoitukset

     Pääsarja

Lähteet

Aiheesta muualla

• PS Kemi Kingsin virallinen sivusto

Honda PS (PES125, PES150) on Hondan nelitahtinen automaattivaihteinen skootteri, joka esiteltiin vuonna 2006. Sarjassa on kaksi iskutilavuusluokkaa: 125 cm³ ja 150 cm³. SH-malliston tavoin PS-sarja valmistetaan Hondan Italian tehtailla. PS käyttää SH125-mallin kanssa yhteistä tekniikkaa, mutta pyöräkoko on 13-tuumaisena pienempi ja säilytyslokero istuimen alla suurempi. Joillakin alueilla, kuten Espanjassa, PS-sarjaa markkinoidaan nimellä Honda Passion.

Tekniset tiedot PS125i

• Nestejäähdytteinen, nelitahtinen, iskutilavuus 125 cm³
• Poraus ja isku: 52,4 x 57,8
• Polttoaineen syöttö: ruiskutus PGM-FI
• Teho: 10 kW (14 hv) / 9000 kierrosta
• Vääntö: 11,5 Nm / 7000 kierrosta
• Käynnistys: sähkö (ei poljinta)
• Pituus: 1990 mm
• Leveys: 700 mm
• Korkeus: 1150 mm
• Akseliväli: 1340 mm
• Istuinkorkeus: 800 mm
• Maavara: 125 mm
• Polttoainesäiliön tilavuus: 8 l
• Renkaat: edessä 110/90-13, takana 130/70-13
• Jarrut: edessä levy 220 mm, takana rumpu 130 mm
• Paino ajokunnossa: 135 kg
• Suurin sallittu kuorma: 182 kg

Kuvia

Lähteet

Aiheesta muualla

• Telegraphin artikkeli (The Italian Job, Harriet Ridley 21.10.2006) (englanniksi)
• Honda PS 125i:n koeajo (Motoride.sk 22.9.2006) (slovakiksi)

Perussuomalaiset Nuoret (ruots. Finsk Ungdom, engl. The Finns Party Youth) oli perussuomalaisten nuoriso- ja opiskelijajärjestö. Järjestö hakeutui konkurssiin toukokuussa 2020. Sen tilalle perustettiin Perussuomalainen Nuoriso.

Emopuolue katkaisi helmikuussa 2020 suhteensa nuorisojärjestöön, koska nuorisojärjestö ei hyväksynyt emopuolueen vaatimaa sääntömuutosta. Perussuomalaisten Nuorten jäseneksi saivat liittyä kaikki 15–35-vuotiaat perussuomalaisuuden omakseen tuntevat. Järjestön jäsenyys ei ollut kytketty puolueen jäsenyyteen. Vuonna 2018 järjestö sai 115 000 euroa valtionavustusta. Vuodelta 2019 valtionavustus peruttiin nuorisolain rikkomisen takia.

Perussuomalaisten Nuoret perustettiin vuonna 1997 ja rekisteröitiin yhdistysrekisteriin vuonna 2006. Yhdistyksen jäsenlehti oli Rahvas, joka ilmestyi vuodesta 2013 alkaen. Järjestön viimeinen puheenjohtaja oli Asseri Kinnunen.

Historia

Nuorisojärjestön perustaminen ja ensimmäiset vuodet

”Miksi, mitä ja milloin olivat kysymyksiä, joita pohdittiin. Miksi perustettaisiin Perussuomalaisille Nuorille oma itsenäinen valtakunnallinen nuorisojärjestö ja mihin tehtävään. Viimeinen kysymys oli helpoin, ensin oli saatava ns. emopuolue kunnolla kasaan. Aluksi pohtijoita oli muutama, kun paperille piirrettiin eri kuvioita organisaatiosta, tekijöistä ja tehtävistä. Siitä nuorisojärjestön perustaminen lähti. Käytiin keskusteluja laajemmin ja tahto sekä tarve tulivat voimakkaasti esille”. Näin aloitti nuorisojärjestön ensimmäinen puheenjohtaja Fihlman-Lehikoinen toimintaselostuksen perussuomalaisten puolueneuvostolle Mikkelissä 1. elokuuta 1998 ja kuvasi Perussuomalaisten Nuorten perustamisen taustoja.

Perussuomalaiset Nuoret – Sannfinländsk Ungdom -niminen yhdistys perustettiin Kuopiossa 18. tammikuuta 1997. Perussuomalaiset r.p. oltiin perustettu Kokkolassa 11. toukokuuta 1995. Perussuomalaisten Nuorten toiminta käynnistyi siten hieman yli puolitoista vuotta puolueen perustamisen jälkeen. Perustajajäseniä nuorisojärjestössä olivat Pia-Marina Fihlman-Lehikoinen, Ritva Marin ja Marja Tikkanen. Fihlman-Lehikoinen valittiin puheenjohtajaksi, Ritva Marin varapuheenjohtajaksi ja Marja Tikkanen sihteeriksi. He toimivat tehtävissään 2000-luvun alkuun saakka. Nuorisojärjestön perustamisvuonna hallituksen jäsenet olivat pääosin Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta, mitä selittää osaltaan se, että silloinen Perussuomalaisten Kuopion piiri oli vahva toimija. Nuorisojärjestön aktiiveilla oli myös aiempaa taustaa SMP:stä, Kehittyvän Suomen Nuorten Liitosta ja kunnanvaltuustosta, ja esimerkiksi ensimmäiseen puheenjohtajavalintaan vaikutti aiempi kokemus SMP:n nuorisojärjestöstä ja tehtävä siirtää tietotaito nuoremmille.

Vuonna 2001 nuorisojärjestölle valittiin uusi puheenjohtaja. Vuodesta 1997 Perussuomalaisia Nuoria johtanut Fihlman-Lehikoinen sai seuraajakseen Jouni Viitasen Tampereelta. Viitasen Perussuomalaisille kirjoittaman raportin mukaan kokouksen pääasiallisena tarkoituksena oli saada uudelleen käyntiin nuorten toiminta ”parin käymisvuoden jälkeen”. Perussuomalaisten Nuorten räväkkä tyyli tai itsenäinen asema puolueorganisaatiossa herätti ilmeisesti myös vastakkaisia mielipiteitä. Väistynyt puheenjohtaja Fihlman-Lehikoinen kirjoitti Perussuomalainen-lehdessä vuonna 2001: ”Ehkä jotkut kokevat nuorisojärjestön uhkaksi, tietämättä että yhteisen asian eteen ponnistellaan. Niin turhaan kapuloita rattaisiin isketään.”

Saarakkalan puheenjohtajakausi 2003−2010

Lappeenrannan puoluekokouksessa 7.–8.6.2003 nuori perussuomalainen Vesa-Matti Saarakkala valittiin puoluehallitukseen suurimmalla äänimäärällä (95 ääntä). Jyväskylässä hotelli Albassa pidetyssä vuosikokouksessa lokakuussa 2003 hänet valittiin myös nuorisojärjestön puheenjohtajaksi. Perussuomalaisten Nuorten hallitus päätti ensimmäisessä kokouksessaan 24. tammikuuta 2004, että Perussuomalaiset Nuoret rekisteröidään, mutta säännöt palautettiin yhdistysrekisterikeskuksesta takaisin. Maaliskuussa 2004 Perussuomalaiset Nuoret hankki omat verkkosivut. Saarakkalan aloittaessa puheenjohtajana Perussuomalaisilla Nuorilla oli aktiivijäseniä noin viisitoista.

Perussuomalaisten Nuorten toiminnasta uutisoitiin säännöllisesti puolueen Perussuomalainen-lehdessä, jossa puheenjohtaja Saarakkala kirjoitti ajankohtaisista aiheista. Vuosien 2003 ja 2004 aikana oli perussuomalaisten sisäisessä keskustelussa erityisesti EU-vaalit, jota sävyttivät EU:n tulevaisuuskonventti sekä kansanäänestysvaatimukset EU:n perustuslain hyväksymisestä. Nuorisojärjestön puheenjohtaja Saarakkala piti näitä kysymyksiä esillä puolueen suuntaan vaatimalla, että Suomessa on järjestettävä kansanäänestys.

Puolueneuvoston kokouksessa 2004 Järvenpäässä Saarakkala kertoi, että ”vuosien hiljaiselon jälkeen Perussuomalaiset Nuoret ovat taas saaneet toimintansa käyntiin”. Nuorisojärjestöllä oli jäseniä eurovaalien aikaan noin parisataa. Saarakkalan mukaan Perussuomalaiset Nuoret pääsi näkyvästi esille Pohjalainen-lehdessä Pakkoruotsi pois -teemalla. Perussuomalaisten nuorten jäsenet myös keräsivät satoja allekirjoituksia EU-kansalaisadressiin. Vuonna 2004 toiminnanjohtajaksi valittu Tommi Ojala myös suunnitteli Perussuomalaisten Nuorten paikallisyhdistyksen perustamista Helsinkiin. Perussuomalaisten Nuorten ensimmäiset piirit perustettiin muutaman vuoden kuluttua.

Nuorisojärjestön puheenjohtaja Saarakkala kuvaili vuonna 2005 Perussuomalaisia muun muassa issue-politiikkaa ajavaksi, äärioikeistolaiseksi, kansainvälisen markkinatalouden vastaiseksi, alueellisen vapaakaupan kannattajaksi, nationalistiseksi, perhepolitiikaltaan konservatiiviseksi, nuivaksi, kulttuurikonservatiiviseksi, EU-kriittiseksi ”ja jopa EU-vastaiseksi”. Saarakkalan mukaan puolueessa esiintyy kritiikkiä sekä oikeistoa että vasemmistoa kohtaan, mutta puolueessa on pikkuporvallisuutta johtuen pienyrittäjämyönteisyydestä. Saarakkalan mukaan puolueen talouspolitiikan linjaukset olivat vasemmistolaisia.

Perussuomalaiset Nuorten vuosikokous Helsingissä päätti 31. maaliskuuta 2006 lähettää säännöt yhdistysrekisteriin rekisteröitäväksi. Yhdistys rekisteröitiin yhdistysrekisteriin 13.12.2006. Rekisteröidyn yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Vesa-Matti Saarakkala, joka oli johtanut nuorisojärjestöä vuodesta 2003. Yhdistyksellä ei ollut 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä lainkaan palkattua henkilökuntaa ja budjetti oli vaatimaton. Piirijärjestöjen toiminta oli myös alkuvaiheissaan. Yhdistyksen toiminnassa olivat alkuvaiheessa mukana muun muassa sittemmin kansanedustajiksi valitut Ville Vähämäki, Maria Lohela, Tiina Elovaara ja Olli Immonen. Rekisteröidyllä yhdistyksellä oli alussa jäseniä noin puolensataa.

Perussuomalaiset Nuoret otti Vesa-Matti Saarakkalan kaudella kantaa muun muassa maahanmuuttoon, pakkoruotsiin, islamiin ja sananvapauteen. Vuoteen 2007 mennessä Perussuomalaiset Nuoret oli määritellyt itsensä kansallismieliseksi ja kansallisvaltiokeskeiseksi poliittiseksi nuorisojärjestöksi, joka suhtautui kriittisesti Euroopan unioniin. Samana vuonna nuorisojärjestö päätti myös hakea Allianssin jäsenyyttä. Syksyllä 2007 aloitettiin aateohjelmatyö ja perustettiin ensimmäiset epäviralliset piirit ja nimettiin niiden yhteyshenkilöt.

Puheenjohtajakaudella Saarakkala esitti kritiikkiä niin oikeistoa kuin vasemmistoa kohtaan. Saarakkala totesi nuorten vierailtua Turun Varissuolla vuonna 2008, ettei pidä ”porvariöykkäröinnistä” ja että ”vasemmistossa hiertää sen tapa antaa kaikki vastuu ihmisestä järjestelmälle. Ihmisellä on oltava oikeus kantaa vastuu itsestään ja myös tehdä virheitä”. Perussuomalaisten periaateohjelma, jonka valmistelu oli käynnistetty yli vuotta aiemmin syyskokouksen aateseminaarissa, julkaistiin 6. joulukuuta 2008. Vuoden 2009 syyskokouksessa järjestö muotoili kielipoliittisen kannanoton Suomen virallisesta yksikielisyydestä ja ruotsin kielen muuttamisesta viralliseksi vähemmistökieleksi. Saarakkala toimi yhdistyksen puheenjohtajana vuoden 2010 loppuun saakka, jolloin yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Simon Elo.

Elon puheenjohtajakausi 2011−2014

Vuoden 2011 eduskuntavaalien ja Perussuomalaisten vaalivoiton myötä nuorisojärjestön jäsenmäärä lähti rajuun nousuun, kun jäsenhakemuksia tuli sadoittain. Nuorisojärjestö tuplasi jäsenmääränsä muutamassa päivässä. 2010-luvun alussa myös piirijärjestöjen toteuttamat Ryhtiliike-tapaamiset alkoivat kasvaa. Vuonna 2011 Perussuomalaiset Nuoret erosi Kristillisdemokraattisten nuorten ja kokoomusnuorten kanssa Allianssista, koska he katsoivat, että Allianssista oli tullut ”jättiläismäinen suojatyöpaikkaorganisaatio, joka on hyvin etäällä nuorten arjesta”. Vuodesta 2012 lähtien puheenjohtaja Simon Elo ja pääsihteeri Simo Grönroos olivat kokopäiväisiä työntekijöitä, ja nuorisojärjestö muutti Yrjönkadun puoluetoimistolle.

Elon puheenjohtajakaudella jäsenistöstä tuli kysyntää periaateohjelman päivittämiselle, minkä vuoksi periaateohjelma päivitettiin ja laajennettiin 2012. Vuoden 2012 periaateohjelmassa järjestö ilmoitti kannattavansa muun muassa kansallismielisyyttä ja optimaalisen valuutta-alueen löytämistä Suomelle. Järjestö myös ilmoitti talouspoliittiseksi linjakseen kansallisliberalismin, alun perin Olli Immosen aloitteesta. Periaateohjelmassa säilytettiin aiemmin vakiintunut kanta, ettei Suomen tule hakea Naton täysjäsenyyttä. Vuonna 2013 julkaistiin myös Rahvas-aikakauslehden ensimmäinen numero. Vuonna 2013 järjestö sai uuden logon, jossa esiintyvät Kalevan Neito ja Pohjantähti. Vuonna 2014 järjestö vaati, että Suomen on järjestettävä EU- ja eurojäsenyydestä kansanäänestys vuoteen 2016 mennessä. Yhdistyksen hallintorakenne kehittyi vuonna 2014 sääntöuudistuksen myötä, kun yhdistykseen perustettiin uusi toimielin, edustajisto.

Simon Elon kaudella Perussuomalaiset Nuoret liittyi yhteistyöjärjestö European Young Conservativesin jäseneksi. Elo painotti puheenjohtajakaudellaan keskiluokan merkitystä ja puhui ”verokapinasta”, jonka avulla puolue nostetaan pääministeritasolle. Elon mukaan Perussuomalaiset Nuoret siirtyi hänen kaudellaan (2011−2014) oikealle.

Tynkkysen puheenjohtajakausi 2015−2016

Vuoden 2014 syyskokouksessa Turussa Perussuomalaisille Nuorille valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Sebastian Tynkkynen, joka oli aiemmin tullut tunnetuksi osallisuudestaan Big Brother -televisiosarjaan. Vuonna 2015 periaateohjelmaa päivitettiin muun muassa Nato-kannan suhteen, jonka mukaan Suomi voi kuulua puolustusliittoihin, mikäli kansallisen etu sitä edellyttää. Järjestön periaatteisiin lisättiin muun muassa myös šaria-lain vastustaminen, yksilönvapauksien kannattaminen ja kirkon ja valtion erottaminen toisistaan.

Järjestö sai laajaa näkyvyyttä, kun puheenjohtaja Tynkkynen ja varapuheenjohtaja Hernesniemi käynnistivät kansalaisaloitteen Suomen EU-kansanäänestyksen järjestämisestä. Kun aloite oli kerännyt noin 20 000 kannatusilmoitusta, pääministeri Juha Sipilä ilmoitti, ettei EU-kansanäänestystä järjestetä Suomessa. Aloite keräsi lähes 34 000 kannatusilmoitusta eikä edennyt eduskunnan käsittelyyn. Tynkkysen mukaan pääministeri Sipilän lausunto lamaannutti kannattajat.

Vuonna 2016 kohua herätti myös Perussuomalaisten Nuorten pakkoruotsia vastustava video, jossa Tynkkynen esiintyi kirkon portailla ruoskittavana. Kampanjavideo huomioitiin myös Ruotsissa, jossa sen katsottiin hyökkäävän ruotsin kieltä vastaan.

Voutilan puheenjohtajakausi 2017−2018

Vuoden 2016 syyskokouksessa nuorisojärjestön puheenjohtajaksi vuodelle 2017 valittiin Samuli Voutila, joka oli aiemmin toiminut nuorisojärjestön varapuheenjohtajana. Järjestö esitti vuonna 2017 tavoiteohjelmassaan, että Suomen laissa tulisi turvata oikeus yksityiseen aseenomistukseen. Tavoiteohjelmassa myös toistettiin vaatimus Suomen EU-kansanäänestyksestä, joka tulisi pitää vuoteen 2020 mennessä. Toukokuussa 2017 Perussuomalaiset Nuoret erosi EYC:n jäsenyydestä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä erosivat 13. kesäkuuta 2017 muun muassa nuorisojärjestössä vaikuttaneet kansanedustajat Vesa-Matti Saarakkala, Simon Elo, Maria Lohela ja Tiina Elovaara, jotka liittyivät Uuteen vaihtoehtoon. Perussuomalaiset Nuoret ilmoitti välittömästi eduskuntaryhmän hajoamisen jälkeen samana päivänä, että nuorisojärjestö kannattaa demokraattisesti valittua puoluejohtoa.

Talvella ja keväällä 2018 Perussuomalaiset nuoret piti Vapaussota 100 -muistovuoden tapahtumia, jossa muisteltiin Suomen sisällissodan voittaneen valkoisen osapuolen muistoa. Erityisesti Helsingin Senaatintorille ehdotettu uusi patsas ja Tampereen Keskustorin nimen muuttaminen aiheutti vastustusta muissa poliittisissa nuorisojärjestöissä. Järjestö otti kantaa myös vellovaan Jäämerenrata-keskusteluun turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho ojensi nuorisojärjestöä keväällä 2018 esimerkiksi siitä, että ”kainalontuulettelu” ja "fasististen ja kansallissosialististen näkemysten esittäminen" vahingoittavat puoluetta ja sen tavoitteita. Tuukka Kuru erotettiin järjestöstä ja Johannes Sipola sekä Matti Haapala saivat määräaikaisen erotuksen.

Perussuomalaisten nuorten kevätkokous otti kantaa Suomen eroamiseksi Euroopan neuvostosta sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja poliisien harrastaman etnisen profiloinnin sallimisen puolesta. Edustajiston puheenjohtajaksi valittiin Jarmo Keto.

Kesällä 2018 järjestö aiheutti kohun ottaessaan kantaa varusmiesten kasvisruokakokeiluun. THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalo oudoksui Perussuomalaisten nuorten väitettä soijan vaikutuksista miesten lisääntymiskykyyn. Syksyllä järjestö otti kantaa Kelan arabiankielistä puhelinpalvelua vastaan ja kansallispuistojen maksullisuudesta turisteille sekä esitti kaikkien jo hyväksyttyjen turvapaikkojen uudelleen käsittelemistä viimeisen 30 vuoden ajalta. Perussuomalaiset nuoret haluaisi käsitellä nämä hakemukset suljetuilla leireillä.

Järjestön puheenjohtaja Samuli Voutila ilmoitti 19. heinäkuuta 2018 luopuvansa tehtävästään seuraavassa syyskokouksessa.

Pohjois-Karjalan piirin puheenjohtaja ja Joensuun kaupunginvaltuutettu Asseri Kinnunen valittiin marraskuussa 2018 Voutilan seuraajaksi järjestön johtoon. Suomen Kuvalehti kuvaa järjestön uutta johtoa etnonationalistiseksi, ja kertoo Kinnusen kirjoittaneen, että ”suomalaisuus tulee sukujuurien ja syntyperän mukaan”.

Asseri Kinnunen voitti Kuopion syyskokouksessa 2018 vastaehdokkaansa Perussuomalaisten nuorten entisen puheenjohtajan Sebastian Tynkkysen. Syyskokous otti kantaa Karjalan palauttamisen puolesta, kaksikielisten kuntien rajan muuttamisesta, vakaviin rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten kansalaisuuden poistosta, ulkomaalaisten maanomistuksien rekisteröinneistä sekä kansalaisuuksien myöntämisen lopettamisesta seuraavan 15 vuoden ajaksi. Karjalan palautusvaatimus nostatti keskustelua myös Venäjällä ja siitä uutisoivat useat Venäjän tiedotusvälineet, muun muassa Pravda.

Kinnusen puheenjohtajakausi 2019−

Heti Asseri Kinnusen kauden alussa Perussuomalaiset nuoret otti kantaa kansainvälisen adoption kelatukien korotuksia vastaan. Oulun seksuaalirikoskohun aikana järjestö otti kantaa turvapaikanhakijoiden sulkemisesta ulos muusta yhteiskunnasta. Hävittäjähankintakeskustelussa järjestö toi esiin 80 ja 96 koneen mallit. Perussuomalaiset Nuoret vastustaa hoitajamitoitusta. Järjestö syytti Yle Kioskin vaalikonetta ”punavihreäksi propagandaksi” ja vaati sitä suljettavaksi sekä Yleisradiolle sisäistä selvitystä. Perussuomalaiset Nuoret vastusti ehdotettua sähköautojen hankintatukea ja vaati sen sijaan, että vanhan auton romutuspalkkiota maksettaisiin myös käytetyn auton ostajalle. Järjestö esitti hiilitullia ja kotimaisen tuotannon suosimista.

Perussuomalaisten Nuorten kevätkokous 2019 teki seitsemän julkilausumaa: järjestö vaatii, että Suomen on vastustettava lisäajan myöntämistä Brexitille, vaatii että ylioppilaskunnat eroavat Setan kannatusjäsenyyksistä, vaatii Suomen eroa Euroopan talousalueesta, Viron ottamista Pohjoismaiden neuvostoon, Suomen irtaantumista kehitysyhteistyöjärjestöistä (järjestö mainitsi nimiltä Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma UNDP:n, Yhdistyneiden kansakuntien teollistamisjärjestö UNIDO:n, Afrikan kehityspankki AfDB:n, Aasian kehityspankki ADB:n, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD sekä Maailmanpankin), Suomen kaksikielisten yliopistojen säätämistä yksikielisesti suomenkielisiksi ja varusmiesten äänestysmahdollisuuden turvaamista tarjoamalla äänestysmahdollisuus varuskunnissa.

Kinnunen valittiin jatkokaudelle puheenjohtajana järjestön syyskokouksessa Riihimäellä 10. marraskuuta 2019. Hän sai 55 ääntä ja vastaehdokas Laura Jokela 45. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Auri Siika-aho ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Toni Jalonen. Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittiin Tomer Souranto. Pääsihteeriksi tehtävästä luopuneen Toni Saarisen tilalle valittiin Antti Moisander, joka voitti vastaehdokkaansa Kasper Holtarin äänin 55−44. Hallituksen jäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin Liina Isto, Laura Jokela sekä Linus Linsén.

3. varapuheenjohtaja Tomer Souranto erosi tehtävästään maaliskuussa 2020. Hän perusteli eroaan terveydellisillä seikoilla, mutta kertoi myös saaneensa itseensä kohdistuneita antisemitistisiä ja rasistisia kommentteja jäsenistöltä ja järjestön hallitukselta.

Järjestön hajoaminen

Perussuomalaisten johto ehdotti alkuvuodesta 2020 nuorisojärjestölleen sääntömuutosta, jonka mukaan sen äänivaltaisiksi jäseniksi pääsisivät vain puolueeseen kuuluvat. Nuorisojärjestö hylkäsi sääntömuutosehdotuksen Tampereella järjestetyssä ylimääräisessä kokouksessa helmikuun lopulla. Tämän seurauksena puolue katkaisi välit nuorisojärjestöönsä maaliskuun alussa. Huhtikuussa antamassaan haastattelussa Asseri Kinnunen kertoi, että järjestö aiotaan ajaa alas. Nuorisjojärjestö hakeutui konkurssiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei ollut saanut perittyä yhdistykseltä takaisin sille jo maksettua mutta palautettavaksi määräämäänsä osaa valtionavustuksesta.

Maaliskuussa Perussuomalaisten nuorten tilalle perustettiin puolueen uusi nuorisojärjestö Perussuomalainen Nuoriso.

Kesäkuussa entiset Uudenmaan Perussuomalaiset nuoret perustivat Uudenmaan akseli -nimisen ryhmän. Se toimii omien sanojensa mukaan Suomen Sisun yhteydessä ja harjoittaa kansallismielistä nuorisotoimintaa, esimerkiksi liikunnan, koulutuksien ja keskustelutilaisuuksien muodossa. Ryhmä myös otti omaan käyttöönsä vanhat Uudenmaan Perussuomalaisten nuorten käyttäjätilit sosiaalisessa mediassa.

Ideologia ja kannat

Yleiset periaatteet

Perussuomalaisten Nuorten säännöissä järjestön aatteeksi ja tarkoitukseksi määritellään kansallismielisyys ja kansallisvaltiokeskeisyys. Aatteen ilmoitetaan pohjautuvan suomalaiskansalliseen identiteettiin ja sen vahvistamiseen. Järjestö ilmoittaa jatkavansa suomalaisuusliikkeen perintöä. Järjestön päämääräksi on määritelty edustuksellisen ja suoran demokratian kehittäminen sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja kansalaisten välisen tasa-arvon lisääminen. Järjestön tehtäväksi on säännöissä kirjattu nuorten kerääminen ”vastuulliseen, laaja-alaiseen ja tasavertaiseen yhteiskunnalliseen uudistustyöhön” ja ”tulevaisuuden rakentamiseen myös tuleville sukupolville”.

Perussuomalaisten Nuorten on periaateohjelmasta päätetään sääntöjen mukaan yhdistyksen kokouksissa. Muutokset tehdään hallituksen esityksillä, ja niiden on saatava taakseen vähintään kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä tullakseen voimaan. Nykyisessä periaateohjelmassaan Perussuomalaiset Nuoret määrittelee pohjaavansa poliittisen ajattelunsa populistiseen yhteiskuntakäsitykseen ja yksilönvapauksiin. Järjestö vastustaa korruptiota ja liiallista byrokratiaa, suurpääoman mielivaltaa, ylisuuria yksiköitä, valtion ja järjestöjen mielivaltaa sekä moraalista rappiota.

Talouspolitiikka

Perussuomalaiset Nuoret pitää parhaana taloudellisena järjestelmänä kansallisvaltioiden kautta toimivia vapaita ja toimintakykyisiä markkinoita, johon taloudellisen ja poliittisen vallan liiallinen keskittyminen tuo haitallisia piirteitä. Perussuomalaiset Nuoret haluaa, että Euroopan valtioiden velkaantuminen saadaan pysäytettyä ja sitten velkaosuus laskemaan. Verotuksessa, byrokratiassa ja sääntelyssä tulee antaa helpotuksia pienille yrityksille ja taloudellisille yksiköille verrattuna suuryrityksiin. Järjestö kutsuu talouspoliittista linjaansa kansallisliberalismiksi.

Perussuomalaiset Nuoret kannattaa yhteisvaluutta eurosta luopumista ja kansalliseen valuuttaan, markkaan, palaamista. Perussuomalaiset Nuoret kannattaa muun muassa apteekkialan ja alkoholipolitiikan sääntelyn sekä VR:n monopolin purkamista. Järjestö kannattaa myös työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista.

Järjestö kannattaa yleisradioveron lakkauttamista sekä työehtosopimusten yleissitovuuden poistamista.

Euroopan unioni ja ulkopolitiikka

Perussuomalaiset Nuoret on EU-vastainen järjestö. Kansainvälisessä politiikassa Suomen tulisi järjestön mielestä pyrkiä olemaan mahdollisimman puolueeton, mutta ei eristäytynyt. Perussuomalaiset Nuoret kannattaa vahvan instituution ja suoran kansanvaalin tukemaa presidenttiä ulkopolitiikan johtajana ja suunnannäyttäjänä. Järjestö katsoo, että Suomen voima perustuu yhteistyökykyiseen ulkopolitiikkaan ja mahdollistamaan kykyyn toimia kansainvälisenä sillanrakentajana ja erilaisten ristiriitojen sovittelijana. Aiemmin järjestö ilmoitti kannattavansa Naton rauhankumppanutta ja muuta asianmukaista yhteistyötä, mutta ei täysjäsenyyttä. Vuonna 2015 uudistetussa periaateohjelmassa linjataan, että Suomi voi kuulua puolustusliittoon, mikäli kansallinen etu sitä edellyttää. Perussuomalaiset Nuoret ei kannata valtiojohtoista kehitysapua.

Perussuomalaiset Nuoret haluaa kansanäänestyksen Euroopan unionin jäsenyydestä vuoteen 2020 mennessä.

Itsehallinto ja suora demokratia

Perussuomalaiset Nuoret vaatii laajan autonomian myöntämistä Suomen maakunnille. Järjestön mukaan maakunnilla pitää olla verotusoikeus ja lainsäädäntövalta, jotta ”maakunnat eivät olisi riippuvaisia valtion osoittamasta rahasta ja lakia säädettäisiin maakunnissa alueelliset erityisolosuhteet ja tavoitteet huomioon ottaen”. Koko Suomea koskettavat asiat järjestettäisiin jatkossakin valtakunnallisesti. Myös Perussuomalaisten Nuorten Lapin piirijärjestö on kannanotossaan vaatinut Ahvenanmaan kaltaisen autonomian myöntämistä Lapille.

Perussuomalaiset Nuoret haluaa edistää suoraa demokratiaa Sveitsin mallin mukaisesti. Järjestön mielestä Suomessa tulisi ottaa käyttöön sitovat kansanäänestykset.

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus

Maahanmuuttopolitiikassa Perussuomalaiset Nuoret kannattaa periaatetta ”maassa maan tavalla”. Järjestön mukaan se ei ole maahanmuuttoa vastaan, vaan laadukkaan maahanmuuton puolesta. Järjestön mukaan maahanmuutossa tulee korostaa todellista työperäistä siirtolaisuutta ja pitkälti omavaraisuutta, mikä näkyy myös maahantulo-, oleskelu- ja kansalaisuusehdoissa. Järjestö vaatii, että käytössä on oltava kansalaisuus- ja kielitestit sekä pisteytysjärjestelmä. Perussuomalaiset Nuoret kokee monikulttuurisuuden vaalimisen suomalaisen ja länsimaisen kulttuurin kustannuksella lyhytnäköisenä. Minareettien rakentamisen kieltämistä tulisi järjestön mukaan harkita, sillä ”minareettien laaja rakentaminen olisi yksi askel kohti Euroopan islamisaatiota”.

Järjestön mukaan kulttuurirahoituksen tulee tukea suomalaista kulttuuria, ja monikulttuurisuutta edistävät rahoitukset tulee lakkauttaa.

Perussuomalaisten Nuorten mukaan törkeisiin rikoksiin syyllistyneille ulkomaalaisille ei tule myöntää tilapäisiä oleskelulupia. Järjestö kannattaa halal-teurastetun lihan myymisen kieltämistä Suomessa.

Vuoden 2019 Twitter-viesti

Perussuomalaiset Nuoret julkaisi toukokuussa 2019 Twitter-viestin, jossa kehotettiin äänestämään europarlamenttivaaleissa perussuomalaisia, ”jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä”. Twitter-viestin kuvassa oli kuvakaappaus Euroopan parlamentin Facebook-mainoksesta, jossa esiintyi tummaihoinen perhe tanskankielisellä "Valitse tulevaisuutesi" -sloganilla. Viestistä aiheutuneen kohun vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön johto kertoi harkitsevansa järjestön valtionavustuksen kohtaloa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun Kirsi Pimiän mukaan Perussuomalaiset Nuoret ovat kommenteillaan rikkoneet tummaihoisten suomalaisten ihmisarvoa ja mahdollisesti jopa rikkoneet etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän kieltoa. Hänen mukaan jo kannanotto itsessään, erityisesti yhdessä siihen liitettyjen kommenttien kanssa, loi todennäköisesti tummaihoisia henkilöitä kohtaan vihamielisen, halventavan ja nöyryyttävän ilmapiirin. Pimiän mukaan ainakin osan Perussuomalaisten Nuorten johtavassa asemassa toimivien henkilöiden kantana on, että päivityksellä on tarkoitus levittää valkoisen väestön asemaa korostavaa etnonationalistista sanomaa.

Kesäkuussa 2019 kerrottiin Perussuomalaisten Nuorten menettäneen 115 000 euron avustuksensa vuodelta 2019. Avustus peruttiin nuorisolain rikkomisen takia.

Maanpuolustus ja yksityinen aseenomistus

Perussuomalaisten Nuorten mukaan Suomen puolustusbudjetin tasoksi on määrättävä vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta.

Perussuomalaiset Nuoret haluaa säilyttää yleisen asevelvollisuuden, mutta kummallekin sukupuolelle joko aseellisena tai aseettomana kansalaispalvelumallina.

Perussuomalaiset Nuoret haluaa aseen omistusoikeuden Suomen lainsäädäntöön. Aseen omistusoikeus tulee olla kaikilla täysi-ikäisillä Suomen kansalaisilla, joita ei ole tuomittu väkivaltarikoksesta ja joilla ei ole erityisiä terveydellisiä esteitä. Järjestön mukaan aseen omistusoikeus laissa luo turvaa sekä sisäisesti että ulkoisesti. Vuonna 2014 järjestö ehdotti, että suojeluasekäytännön palauttamista lainsäädäntöön harkittaisiin.

Oikeuspolitiikka

Nuorisojärjestö ilmoittaa kannattavansa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Järjestö tuomitsee kieleen, etniseen taustaan tai kulttuurin perustuvan positiivisen syrjinnän. Perussuomalaiset Nuoret kannattaa laajaa sananvapautta ja vastustavat sananvapautta rajoittavia rikoksia, joita kutsuvat ”ajatusrikoksiksi”. Perussuomalaiset Nuoret kannattaa riippumattoman perustuslakituomioistuimen perustamista.

Muita linjauksia

Perussuomalaiset Nuoret kannattaa valinnanvapautta kielten opiskelussa.

Järjestö kannattaa kirkon ja valtion erottamista toisistaan.

Perussuomalaiset Nuoret eivät kannata samaa sukupuolta olevien avioliittoa, vaan avioliittokäsitteestä luopumista valtion rekistereissä, ja avioliitto-käsitteen rajaamista vain uskonnollisten yhteisöjen käyttöön. Kaikista avioliitoista käytettäisiin nimitystä valtion rekistereissä nimitystä ”rekisteröity parisuhde”.

Perussuomalaiset Nuoret haluaa muuttaa ylioppilaskuntien jäsenyyden pakollisesta vapaaehtoiseksi.

Perussuomalaiset Nuoret vaatii, että vuoden 1918 tapahtumista tulisi käyttää nimitystä vapaussota. Perusteluna järjestö pitää sitä, että tuolloin armeija kukisti ”venäläiset ja heidän myötäilijänsä”. Järjestö ehdottaa myös vapaussodan muistomerkin pystyttämistä Helsingin Senaatintorille.

Hallinto

Jäsenyys

Perussuomalaisten Nuorten jäseneksi voivat liittyä 15 vuotta täyttäneet luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt. Jäsenen ”on oltava hyvämaineinen ja rehelliseksi tunnettu” ja hänen on hyväksyttävä järjestön säännöissä määritelty aate ja tarkoitus. Jäsen ei saa kuulua muuhun puolueeseen tai olla muun puolueen nuoriso- tai opiskelijajärjestön jäsen. Varsinaisia jäseniä voivat olla alle 30-vuotiaat Suomen kansalaiset tai ulkomaalaiset, joilla on kotipaikka Suomessa. Aikuisjäseniä taas voivat olla 30–35-vuotiaat Suomen kansalaiset tai ulkomaalaiset, joiden kotipaikka on Suomessa. Varsinaisilla jäsenillä ja aikuisjäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Lisäksi järjestöllä voi olla kannatusjäseniä, kunniajäseniä sekä piiri- ja järjestöjäseniä.

Perussuomalaisten Nuorten ja Perussuomalaiset-puolueen jäsenyydet ovat erillisiä eikä nuorisojärjestön jäsen ole automaattisesti myös puolueen jäsen. Nuorisojärjestö kuitenkin suosittelee täysi-ikäisiä jäseniään liittymään myös puolueeseen.

Yhdistyksen kokous

Perussuomalaisilla Nuorilla on vuosittain kaksi sääntömääräistä yhdistyksen kokousta: kevät- ja syyskokous. Sääntöjen mukaan kevätkokouksessa muun muassa esitetään yhdistyksen vuosikertomus, vahvistetaan tilinpäätös ja myönnetään hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille vastuuvapaus, valitaan edustajiston puheenjohtaja ja kokouksessa valittavat edustajiston jäsenet sekä käsitellään jäsenaloitteet. Syyskokouksessa taas sääntöjen mukaan muun muassa vahvistetaan järjestön toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus, valitaan järjestön hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, pääsihteeri ja muut jäsenet sekä varajäsenet, valitaan toiminnantarkastajat tai tilintarkastajat ja käsitellään jäsenaloitteet.

Yhdistyksen kokouksissa varsinaisilla jäsenillä on jokaisella yksi ääni ja kaikilla jäsenillä on puhe- ja esitysoikeus. Jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita, jotka käsitellään yhdistyksen kokouksessa.

Edustajisto

Nuorisojärjestössä toimii myös vuosittain valittava edustajisto, joka käyttää ylintä valtaa yhdistyksessä kevät- ja syyskokousten välillä. Edustajistossa on piirijärjestöjen edustajia sekä kevätkokouksessa valittuja edustajia. Edustajisto valvoo hallituksen toimintaa.

Hallitus

Yhdistyksen hallitus toimeenpanee yhdistyksen kokousten ja edustajiston päätöksiä sekä sääntömääräisiä asioita. Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, pääsihteeri, 1−3 varapuheenjohtajaa sekä muut syyskokouksessa valitut hallituksen jäsenet.

Piirijärjestöt

Jokaisella piirijärjestöllä on edustaja yhdistyksen edustajistossa.

Järjestöjäsenet

• Helsingin Akateemiset Perussuomalaiset HAPSU

Kansainvälinen toiminta

Perussuomalaiset Nuoret osallistuu Nuorten Pohjoismaiden neuvoston kokouksiin sekä Demo Finlandin kansainväliseen toimintaan. Perussuomalaiset Nuoret oli vuodesta 2014 alkaen EYC:n jäsen, mutta se erosi järjestöstä vuonna 2017 turkkilaisen Oikeus ja kehitys -puolueen nuorisojärjestön vuoksi. Kuulumisesta koti- tai ulkomaiseen yhteistyöjärjestöön päättää yhdistyksen edustajisto.

Syyskuussa 2017 Perussuomalaiset Nuoret päätti liittyä Nuorten Pohjoismaiden Neuvostoon perustettavaan Vapaa Pohjola -ryhmään. Muita jäsenjärjestöjä ovat Ruotsidemokraattien nuorisojärjestö Ungsvenskarna ja Tanskan kansanpuolueen nuoret. Ryhmän agendalla ovat muun muassa tiukempi maahanmuutto- ja rajapolitiikkaa sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen tiivistämisen Pohjolassa.

Rahoitus

Perussuomalaiset Nuoret saa avustuksia veikkausvoittovaroista, joista tuetaan myös ei-poliittisia nuorisojärjestöjä. Avustusten määrä verrattuna muiden puolueiden saamiin avustuksiin on herättänyt keskustelua, etenkin vuoden 2012 jälkeen, jolloin Perussuomalaiset nousi suurien puolueiden joukkoon. Vuonna 2012 nuorisojärjestö sai 15 000 euron avustuksen. Suurimman potin keräsi keskustanuoret, joka sai 670 000 euroa avustuksia. Kokoomusnuoret ja demarinuoret saivat lähes yhtä paljon. Vuonna 2013 Perussuomalaisten Nuorten avustus nousi 33% ja oli yhteensä 20 000 euroa. Puheenjohtaja Elon mukaan PS-nuorten tuki oli 3 % keskustanuorten tuesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on perustellut perussuomalaisnuorilta valituksen jälkeen evättyä valtionavun korotusta järjestön monikulttuurisuuden vastaisuudella ja sillä että sen näkemykset monikulttuurisuusasioissa ovat olleet ristiriidassa nuorisolain arvopohjan kanssa. Vuonna 2014 Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei tämä ole hyväksyttävä syy valtionavun korotuksen epäämiselle ja palautti asian käsiteltäväksi ministeriöön. Entisen urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen mukaan taas Perussuomalaiset Nuoret on saanut osakseen positiivista erityiskohtelua, koska se nostettiin avustettavien järjestöjen listalle ennen kriteerien täyttymistä.

Vuonna 2016 nuorisojärjestön puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen kritisoi voimakkaasti opetus- ja kulttuuriministeriön jakamia avustuksia väittäen samalla, että kokoomusnuoret antavat vääriä lukuja ministeriölle saadakseen suuremman avustuksen.

Tammikuussa 2017 Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Perussuomalaisten Nuorten valituksen, joka koski vuoden 2015 avustusta (81 200 euroa).

Vuonna 2018 järjestö sai 115 000 euroa valtionavustusta. Vuodelta 2019 valtionavustus peruttiin, sillä Perussuomalaiset Nuoret julkaisi toukokuussa 2019 Twitter-viestin, jossa kehotettiin äänestämään europarlamenttivaaleissa perussuomalaisia, ”jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä”. Twitter-viestin kuvassa oli europarlamentin mainos, joka kehotti äänestämään europarlamenttivaaleissa. Mainoksessa oli tummaihoinen perhe. Viestin tekstin kirjoittanut järjestön varapuheenjohtaja Toni Jalonen piti toimintaansa harkitsemattomana ja hyvien tapojen vastaisena. Opetus- ja kulttuuriministeriö perui avustuksen nuorisolaissa mainitun monikulttuurisuuden vastustamisen takia. Järjestö jätti asiasta oikaisuvaatimuksen, jonka OKM hylkäsi.

Johtohenkilöt

Poliittiset ohjelmat ja periaateohjelmat

Valtakunnalliset kokoukset

Vuoteen 2006 saakka Perussuomalaiset Nuoret järjesti vuosikokouksia. Yhdistyksen rekisteröitymisen myötä Perussuomalaiset Nuoret on järjestänyt sääntömääräisiä kevät- ja syyskokouksia.

Valtakunnalliset kesäpäivät

Rahoitus

Lähteet

Kirjallisuutta

• Perussuomalaiset Nuoret ry (2015): Periaateohjelma. Saatavilla pdf-muodossa.
• Alvela, Nikolas (2017): Perussuomalaiset nuoret, oikeistopopulismi ja nativismi. Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja oikeistopopulismi. Nuorisotutkimusseura. ISBN: 978-952-7175-32-3.
• Hamilo, Marko (2015): Punavihreä kupla. Perussuomalaiset ja media. Tammerprint Oy. ISBN: 978-952-7145-06-7 (nid). Saatavilla pdf-muodossa.
• Sharma, Leena (2014): Ne. Kohtaamisia perus-Suomessa. Otava. ISBN: 978-951-1279-46-4.
• Turkkila, Luukkanen & Grönroos (2016): Me. Ajatuksia perussuomalaisuudesta. Suomen Perusta. ISBN: 978-952-7145-20-3 (nid). Saatavilla pdf-muodossa

Aiheesta muualla

• Perussuomalaiset Nuoret – Nuorisojärjestön kotisivut

PS/2-liitin on Mini-DIN-liitin jossa on kuusi kontaktia. Sitä on käytetty tietokoneen näppäimistön ja hiiren liittiminä, mutta USB-liitin ja langattomat laitteet ovat vähentäneet liittimen käyttöä.

Liitin on saanut nimensä vuonna 1987 julkaistulta IBM PS/2-tietokonemallistolta, jossa se otettiin käyttöön. Liitin korvasi IBM AT:ssa käytetyn isomman näppäimistön DIN-liittimen, joka oli sähköisesti ja protokollaltaan sama. Sen sijaan hiiren liittimenä käytettiin aiemmin RS-232-sarjaporttia, koska PC-koneissa ei ollut erillistä hiiren liitintä.

Liittimien värikoodauksessa vihreä on tarkoitettu hiirelle ja violetti näppäimistölle.

Progresívne Slovensko ("edistyksellinen Slovakia", lyh. PS) on slovakialainen liberaali puolue.

Historia

Progresívne Slovensko perustettiin marraskuussa 2017, kun se toimitti 13 500 keräämäänsä kannattajakorttia maan sisäministeriöön. Puolueen perustamisen taustalla oli ideologinen tyhjiö, liberaali ja EU-myönteinen puolue, jonka PS halusi täyttää.

Ensimmäinen puoluekokous pidettiin Žilinassa 20. tammikuuta 2018 ja puheenjohtajaksi valittiin yksi sen perustajista, Ivan Štefunko.

Ensimmäisen parlamenttiedustajansa puolue sai vuonna 2021, kun alkujaan Ihmisten vuoksi -puolueen listoilta valittu Tomáš Valášek jätti puolueen ja liittyi PS:hän. Syynä tähän oli hänen aiemman puolueensa ei suostunut lähtemään hallituksesta, joka oli tilannut venäläisiä Sputnik-koronarokotteita.

Vaalit ja vaalimenestys

PS:n ensimmäiset vaalit olivat vuoden 2019 presidentinvaalit, jossa se asetti ehdokkaakseen Zuzana Čaputován. Tämä voitti toisella kierroksella saatuaan 58,40% äänistä. Hänestä tuli myös Slovakian ensimmäinen naispresidentti..

Eurovaaleissa 2019 puolue sai parlamenttiin kaksi meppiä.

Lähtiessään mukaan vuoden 2020 parlamenttivaaleihin PS muodosti vaaliliiton SPOLU-puolueen kanssa ja vaaliliitolla on yhteinen vaaliohjelma.

Vuoden 2023 parlamenttivaaleissa puolue sai toiseksi eniten ääniä (32 paikkaa). Vaali-iltana PS oli ovensuukyselyiden perusteella kuitenkin suosituin puolue, mutta Smer–SD -puolue meni ääntenlaskun kuluessa sen ohi.

Ideologia ja näkemyksiä

PS:n vision mukaan Slovakian tulisi vuoteen 2030 mennessä saada pitkäaikaistyöttömyys alle EU:n keskiarvon, säilyttää vähintään 5% maan pinta-alasta luonnonsuojelualueena sekä lisätä kansalaisten luottamusta poliisiin.

Lisäksi puolue kannattaa mm. seuraavia asioita:

• Opettajien palkkojen korottamista.
• Siirtää terveysvakuutukset Slovakian kansallispankin valvonnan alaisuuteen.
• Luoda panttijärjestelmä juomapulloille
• Mahdollisuutta sukupuolineutraaliin rekisteröityyn parisuhteeseen.
• Kaksikielisyyteen rohkaisua vähemmistöjen (mm. unkarilaisten) keskuudessa.

Lähteet

Veikkausliiga on miesten jalkapalloilun korkein sarjataso Suomessa. Sitä on pelattu vuodesta 1990 alkaen, jolloin se korvasi Mestaruussarjan. Menestynein seura on 16 mestaruutta voittanut Helsingin Jalkapalloklubi, joka on 32 Suomen-mestaruudellaan myös maan kaikkien aikojen menestynein seura.

Liigan lisäksi joukkueet osallistuvat Suomen cupiin. Parhaiten liigassa menestyneet joukkueet pääsevät mukaan Euroopan jalkapalloliiton (UEFA) kansainvälisiin seurajoukkuekilpailuihin Mestarien liigaan ja Eurooppa-liigaan. Liigasta seuraava alempi sarjataso on nimeltään Ykkösliiga.

Liigaa hallinnoi seurajohtoinen Jalkapalloliiga ry, ja sen pääsponsori on rahapeliyhtiö Veikkaus.

Historiaa

Jalkapallon Suomen mestaruus ratkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1908, ja sarjamuotoisesti mestaruudesta on pelattu muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vuodesta 1930 lähtien. Vuonna 1989 perustettiin Palloliitosta erillinen seurajohtoinen organisaatio, joka otti hallinnoitavakseen korkeimman sarjatason. Liiga korvasi SM-sarjan, ja sen ensimmäinen kausi oli 1990, jolloin sen nimi oli Futisliiga. Liigan avauskierros pelattiin 29. huhtikuuta 1990. Kaudesta 1992 lähtien se on tunnettu nimellä Veikkausliiga pääyhteistyökumppani Veikkauksen mukaan.

Liigan joukkuemäärä on vaihdellut alkuperäisestä 12 joukkueesta pienimmillään 10 joukkueeseen ja suurimmillaan 14 joukkueeseen. Kausi 2006 pelattiin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen 13 joukkueella Allianssin liigalisenssin epäämisen vuoksi. Myös sarjajärjestelmä on vaihdellut. Ensimmäisellä kaudella 1990 mestaruus ratkaistiin pudotuspeleillä, joihin pääsi kahdeksan parasta joukkuetta. Myöhemmin on neljänä kautena käytetty myös järjestelmää, jossa varsinaisen runkosarjan jälkeen joukkueet on jaettu sijoituksiensa mukaan ylempään ja alempaan jatkosarjaan, joissa lopulliset sijoitukset on ratkaistu. Useimmiten on kuitenkin pelattu pelkkä runkosarja. Ajoittain sarja on pelattu kolminkertaisena eli joukkueet ovat kohdanneet toisensa kolmesti kauden aikana. Pisimmillään tämä on tarkoittanut 33 ottelukierroksen pituista kautta vuosina 1991–1992, 2000–2001 ja uudelleen vuodesta 2011 alkaen, jolloin sarjassa oli 12 joukkuetta.

Liigassa on pelannut vuosina 1990–2014 yhteensä 38 eri seuraa, joista ainoastaan HJK on pelannut sarjassa jokaisena kautena. HJK:lla on myös eniten mestaruuksia (14) ja peräkkäisiä mestaruuksia (kuusi kausina 2009–2014). Yhteensä mestaruuden on voittanut kahdeksan eri seuraa.

Sarjajärjestelmä

Veikkausliigassa on kaudella 2024 12 joukkuetta. Liigassa ottelun voitosta saa kolme pistettä ja tasapelistä yhden pisteen.

Liigan mestari pääsee Mestarien liigan karsintojen toiselle karsintakierrokselle. Toiseksi sijoittunut ja eurolopputurnauksen voittanut joukkue pääsevät Konferenssiliigan karsintojen ensimmäiselle karsintakierrokselle. Liigan viimeiseksi sijoittunut joukkue tippuu Ykkösliigaan ja toiseksi viimeiseksi sijoittunut karsii liigapaikasta Ykkösliigan nousukarsinnan voittanutta joukkuetta vastaan kaksiosaisessa liigakarsinnassa.

Osallistuvilta seuroilta vaaditaan muun muassa taloudellisia edellytyksiä sekä olosuhdeohjelman pykälien täyttämistä liigalisenssin myöntämiseksi.

Mikäli sarjan päätyttyä joukkueet ovat tasoissa, paremmuuden ratkaisee:

• a) Maaliero eli tehtyjen ja päästettyjen maalien erotus.

• b) Tehtyjen maalien lukumäärä.

• c) Kaikkien a) ja b) kohdan soveltamisen jälkeen jäljellä olevien tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisten ottelujen 1) pisteet, 2) maaliero, 3) tehdyt maalit.

• d) Jos c-kohdan soveltamisen jälkeen kahden tai useamman joukkueen kesken ei sijoitusta voida määritellä, ratkaisee näiden joukkueiden keskinäinen ottelu tai ottelut.

• e) Arpa.

Runkosarja

Joukkueet pelaavat kaksinkertaisen (yksi ottelu jokaista joukkuetta vastaan koti- ja vieraskentällä) runkosarjan. Runkosarja kestää huhtikuusta syyskuuhun.

Mestaruus- ja haastajasarjat

Runkosarjassa kuusi parhaiten sijoittunutta joukkuetta pelaavat yksinkertaisen (yksi ottelu jokaista joukkuetta vastaan koti- tai vieraskentällä) mestaruussarjan. Kuusi heikoiten sijoittunutta joukkuetta taas pelaavat yksinkertaisen haastajasarjan. Mestaruus- ja haastajasarjat pelataan syys-lokakuussa.

Mestaruussarjan ensimmäiseksi sijoittunut joukkue on Veikkausliigan mestari. Haastajasarjan viimeiseksi jäänyt joukkue tippuu Ykkösliigaan.

Eurolopputurnaus

Mestaruussarjan sijoille 4.-6. sijoittuneet joukkueet sekä haastajasarjan 7. sijalle sijoittunut joukkue pelaavat loka- ja marraskuun vaihteessa eurolopputurnauksen. Ensimmäisellä kierroksella kohtaavat mestaruussarjan 4. ja haastajasarjan 7. sijoittuneet joukkueet (ottelu 1) sekä mestaruussarjan 5. ja 6. sijoittuneet joukkueet (ottelu 2).

Toisella kierroksella kohtaavat ottelun 1 ja ottelun 2 voittajat. Kotiedun saa joukkue, joka on sijoittunut korkeammalle loppusarjoissa.

Eurolopputurnausfinaalissa kohtaavat mestaruussarjan 3. sijoittunut joukkue ja toiselta kierrokselta jatkoon mennyt joukkue. Finaali on kaksiosainen siten, että ensimmäinen osa-ottelu pelataan toiselta kierrokselta jatkoon menneen joukkueen kotona ja toinen osa-ottelu mestaruussarjan pronssimitalistin kotona. Yhteismaalein finaalin voittanut joukkue saa paikan Konferenssiliigan karsintojen ensimmäiselle karsintakierrokselle.

Hallinto

Liigaa hallinnoi Jalkapalloliiga ry, jonka hallituksen puheenjohtajana on marraskuusta 2020 lähtien toiminut Kaarlo Kankkunen. Hallituksessa istuu yksi jäsen kustakin liigaseurasta. Liigan toimitusjohtaja on Timo Marjamaa. Liigan toimisto sijaitsee Helsingissä Töölön jalkapallostadionin tiloissa. Alempien sarjatasojen toiminnasta vastaa Palloliitto ja sen piirit.

Liigalla on päätäntävalta muun muassa markkinointi- ja televisiointisopimuksistaan. Sarjajärjestelmän hyväksyy Palloliitto liigan esityksestä (sopimus vuodelta 2001). Seurojen liigalisenssien myöntämisestä päättää liigahallituksen ja Palloliiton liittohallituksen yhteinen liigalisenssikomitea.

Palloliitto ja Veikkausliiga allekirjoittivat 24. joulukuuta 2015 kausia 2016–2020 koskevan sopimuksen jalkapallon ylimmän sarjatason (Veikkausliiga) järjestämisestä. Sopimuksen sisältö on Palloliiton ja Veikkausliigan asettamien työryhmien esitysten mukainen.

Liiga on eurooppalaisten jalkapallon ammattilaisliigojen yhteistyöjärjestön European Leaguesin jäsen.

Puheenjohtajat

• Kari Kontuniemi 1989–1991
• Matti Pelttari 1991–1996
• Olli Rehn 1996–1997
• Ari Lahti 1997–2001
• Jussi Sarvikas 2001–2005
• Hannu Rautiainen 2005–2010
• Lasse Lehtinen 2010–2017
• Matti Apunen 2017–2020
• Kaarlo Kankkunen 2020–

Toimitusjohtajat

• Jukka Suominen 1989–1997
• Mika Eskola 1997–2000
• Jan Walden 2000–2010
• Timo Marjamaa 2010–

Joukkueet kaudella 2024

Stadionit kaudella 2024

Entiset joukkueet

• Espoo: FC Honka
• Helsinki: Atlantis, FinnPa, HIFK, Jokerit, PK-35, Ponnistus, Viikingit
• Hämeenlinna: FC Hämeenlinna
• Jyväskylä: JJK
• Kemi: PS Kemi
• Kokkola: KPV
• Kouvola: MYPA
• Kotka: FC KTP
• Kuusankoski: Kumu
• Lahti: Kuusysi, Reipas
• Mikkeli: MP
• Oulu: OTP, FC Oulu
• Pietarsaari: FF Jaro
• Pori: FC Jazz (aik. PPT)
• Rovaniemi: RoPS
• Seinäjoki: TP-Seinäjoki
• Tampere: TPV, TamU
• Tornio: TP-47
• Turku: TPS
• Vantaa: Allianssi, PK-35 Vantaa

Mestaruuspatsas

Liigan mestaruuspatsas on naantalilaisen taiteilijan Timo Iivosen suunnittelema ja toteuttama, ja se on ollut käytössä ensimmäisestä liigakaudesta 1990 lähtien. 15 kilogrammaa painava ja 80 senttimetriä korkea patsas esittää kahta jalkapalloilijaa pallontavoittelutilanteessa. Patsas on hitsattu yhteen noin 300 osasta.

2000-luvun alkuun asti patsas tunnettiin nimellä Futura-patsas yhteistyökumppani Nesteen mukaan, mutta sittemmin patsaasta on käytetty vain nimeä Veikkausliigan mestaruuspatsas. Taiteilija Iivonen työskenteli liigan perustamisen aikoihin Naantalin Neste-huoltoasemalla, mitä kautta patsasprojekti tuli hänen toteutettavakseen.

Talous

Joukkueiden pelaajabudjetit kaudella 2024

Lähde:

Televisio ja radio

Veikkausliigan kotimaan televisio-oikeudet on omistanut vuodesta 2015 Sanoma Media Finland, jonka Ruutu+-palvelussa näytetään kaikki Veikkausliiga-ottelut. Tällä hetkellä voimassa oleva sopimus käsittää kaudet 2023-2027. Helsingin Sanomien tietojen mukaan sopimuksen arvo on kolme miljoonaa euroa. Lisäksi liigan otteluita näytetään Ylen kanavilla, joka näyttää kaudessa 6-7 ottelua Nelonen Median kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Veikkausliigan kansainväliset televisio-oikeudet on omistanut vuodesta 2023 lähtien saksalaistaustainen Onefootball-jalkapallomediayhtiö. HS:n tietojen mukaan sopimuksena arvo on kaksi miljoonaa euroa.

Aikaisemmin liigaa on televisioitu ainakin Ylen, Nelosen, Urheilukanavan, Canal+:n, URHOtv:n ja Kutosen kanavilla sekä Veikkauksen VeikkausTV-verkkopalvelussa. Liigan ja Urho-TV:n välinen televisiointisopimus kattoi kaudet 2010–2014 ja oli Yle Urheilun tietojen mukaan arvoltaan noin kuusi miljoonaa euroa. Urho-TV lopetti toimintansa huhtikuussa 2014, ja sillä oli ollut jo aiemmin vaikeuksia täyttää sopimuksen mukaisia maksuja.

Radiossa liigan ottelutapahtumia seurattiin vuoteen 2018 asti Yle Puheen Jalkapallokierroksessa.

Tilastoja

Mestarit

Kausittain

Joukkueittain

Maalikuninkaat

¹ Kimmo Tarkkio pääsi samaan maalimäärään pudotuspelien jälkeen.

20-vuotistähdistöjoukkue

Liiga ja Veikkaus valitsivat liigan 20-vuotisjuhlavuonna 2009 liigan siihenastisen historian tähdistöjoukkueen. 11 pelaajan lisäksi valittiin valmentaja, joukkueenjohtaja ja erotuomari.

• Maalivahti: Mikko Kavén
• Keskuspuolustaja: Ville Nylund
• Keskuspuolustaja: Harri Ylönen
• Laitapuolustaja: Toni Huttunen
• Laitapuolustaja: Juuso Kangaskorpi
• Keskikenttäpelaaja: Alexei Eremenko
• Keskikenttäpelaaja: Janne Lindberg
• Keskikenttäpelaaja: Antti Pohja
• Keskikenttäpelaaja: Jarkko Wiss
• Hyökkääjä: Valeri Popovitš
• Hyökkääjä: Rafael
• Valmentaja: Keith Armstrong
• Joukkueenjohtaja: Markku Peltoniemi
• Erotuomari: Jouni Hyytiä

Eniten otteluita pelanneet

Tilanne kauden 2021 jälkeen.

Eniten maaleja tehneet

Tilanne kauden 2021 jälkeen.

Erotuomarit

Tilanne kauden 2021 jälkeen.+

Veikkausliigakentät

Ohessa on esitetty sijaintikunnittain kentät, joilla on pelattu Veikkausliigaottelu(ita) (suluissa päivä ja ottelupari ensimmäisestä kentällä pelatusta Veikkausliiga-ottelusta, lähteenä Veikkausliigan ottelutilastot 1990-2013. 2014 alkaen tiedolle on esitetty erikseen lähde)

Uusin listan kentistä on Seinäjoen Jouppilanvuoren tekonurmi (ensimmäisen kerran 2014). Sitä edeltävät viimeisimmät uudet kentät olivat Turun urheilupuiston yläkenttä (ensimmäisen kerran 2013), Kouvolan keskuskenttä ja Turun Paavo Nurmi Stadion (molemmat vuonna 2012).

• Anjalankoski (Kouvola 2009 alkaen): Saviniemen kenttä (3.5.1992 MyPa-FC Oulu), Anjalankosken jalkapallostadion (29.8.1993 MyPa-Kuusysi)
• Espoo: Leppävaara (6.6.1996 HJK-Jaro), Tapiolan urheilupuisto (19.4.2006 Honka-VPS)
• Helsinki: Olympiastadion (29.4.1990 HJK-Kuusysi), Pallokenttä, vanha (3.5.1992 HJK-Kuusysi, kenttä purettu), Velodrom (5.6.1995 Ponnistus-VPS), Pukinmäki (9.5.1998 PK-35-TPS), Töölön jalkapallostadion (Finnair Stadium, myöh Sonera Stadium: 10.6.2000 HJK-Jokerit), Pallokenttä, uusi (15.7.2001 Jokerit-FC Lahti), Heteniityn kenttä (27.4.2007 Viikingit-Honka)
  • Helsingin kenttien historioita voi tarkastella paikallisista kartoista. Esim. vanhan ja uuden Pallokentän sijaintieroa voi vertailla ilmakuvista vuosilta 2001 ja 1988.
• Hämeenlinna: Kauriala (15.5.2002 FC Hämeenlinna-Inter)
• Jyväskylä: Harju (7.5.2009 JJK-Haka), Vaajakosken stadion (2.5.2010 JJK-TPS)
• Kemi: Sauvosaari (13.10.1999 RoPS-Jazz), Karihaaran tekonurmi (22.4.2017 PS Kemi-SJK)
• Kokkola: Keskuskenttä (29.4.1990 KPV-OTP)
• Kotka: Urheilukeskus (2.5.1999 Kotkan TP-RoPS, Arto Tolsa Areena 26.6.2000 Kotkan TP—FC Lahti), Puistola (3.5.2000 Kotkan TP-VPS)
• Kouvola: Saviniemen jalkapallostadion (29.4.2009 MyPa-TamU, tuota ennen sijaintikunta Anjalankoski), Keskuskenttä (28.6.2012 MYPA-Inter)
• Kuopio: Keskuskenttä (nurmi 29.4.1990 KuPS-llves, stadion 3.7.2005 KuPS-Haka), Väinölänniemi (17.6.1990 KuPS-HJK), Keskuskenttä, hiekka (21.4.1991 KuPS-Ilves, kenttä purettu), Kuopio-halli (24.4.1994 KuPS-MyPa)
• Kuusankoski: Urheilupuisto (6.5.1990 Kumu-Reipas)
• Lahti: Kisapuisto (29.4.1990 Reipas-RoPS), Lahden stadion (10.5.1990 Kuusysi-OTP), Kisapuisto/hiekka, hiekkatekonurmi (hiekka 24.4.1991 Reipas-RoPS, hiekkatekonurmi 24.4.1994 Kuusysi-FC Oulu), Suurhalli (30.4.1995 Kuusysi-TPV)
• Maarianhamina: Idrottsparken (28.4.2005 IFK Mariehamn-RoPS)
• Mikkeli: Urheilupuisto (6.5.1990 MP-HJK), Ravirata/hiekka (26.4.1992 MP-KuPS)
• Oulu: Raatti (6.5.1990 OTP-Haka), Oulun keskuskenttä (22.7.1990 OTP-KuPS, kenttä purettu), Heinäpää (27.4.1991 OTP-TPS), Pakkala, hiekka (26.4.1992 OTP-Ilves), Castrenin urheilupuisto (21.4.2007 AC Oulu-Viikingit)
• Pietarsaari: Keskuskenttä (21.4.1991 Jaro-MP), Tellushalli (17.10.1992 Jaro-Haka), Länsikenttä (25.5.2003 Jaro-MyPa)
• Pori: Porin stadion (27.4.1991 PPT-HJK), Karhuhalli (28.4.1996 Jazz-Jaro)
• Rovaniemi: Lapinaukea/hiekka (6.5.1990 RoPS-KuPS), Keskuskenttä (13.5.1990 RoPS-HJK), Susivouti (7.5.2009 RoPS-Inter)
• Seinäjoki: Keskuskenttä (11.5.1997 TP-Seinäjoki-FinnPa), Jouppilanvuoren tekonurmi (23.4.2014 SJK-KuPS)
• Tampere: Ratina (6.5.1990 Ilves-TPS), Tammela (2.5.1993 Ilves-MP), Pyynikki/tekonurmi (24.4.1994 TPV-Jaro)
• Tornio: Pohjan stadion (16.5.2004 TP-47-TPS)
• Turku: Kupittaa (29.4.1990 TPS-Kumu, Veritas Stadion 15.5.2003 Inter-TPS), Paavo Nurmi Stadion (15.4.2012 TPS-MYPA), Urheilupuiston yläkenttä (13.4.2013 TPS-Honka)
• Vaasa: Kaarlen kenttä (7.5.1995 VPS-Haka), Hietalahti (14.5.1995 VPS-TPV)
• Valkeakoski: Tehtaan kenttä (29.4.1990 Haka-MP), Apian kenttä (22.4.2001 Haka-VPS)
• Vantaa: Myyrmäen jalkapallostadion (28.4.2001 Atlantis-KuPS), Myyrmäen urheilupuisto (1.7.2001 Atlantis-TamU), Tikkurilan urheilupuisto (16.5.2004 AC Allianssi-RoPS)
• Ylivieska: Ylivieskan urheilukenttä (2.9.1990 OTP-KPV)

Yleisömäärät

Maratontaulukko

Tilanne kauden 2022 jälkeen (kausilla 2015-2018 pelattiin vuosittain 198 ottelua, maaleja sarjataulukossa vuonna 2015: 448, vuonna 2016: 459, vuonna 2017: 542, vuonna 2018: 490 (huom. Kuusysin ottelut eivät löydy tuloslähteestä kotijoukkuenimellä, pitää etsiä vastustajien otteluista). Veikkausliigaotteluita 1990 – 2014 on pelattu yht. 4452 kpl + 4×198 (2015-2018). Otteluiden maalisumma (1990-2014) taulukossa on yhteensä 11952 maalia + 448 + 459 + 542 + 490 (2015-2018). Protestilla ratkenneet ottelut on taulukossa esitetty 3-0/0-3 –tuloksin, ks. taulukon alla luettelo niistä. Pisteet on laskettu 3 p voitosta ja 1 p tasapelistä (myös kaudelta 1990, jolloin oli vielä käytössä 2 p voitosta pistejärjestelmä; se muuttui 3 p:een 1991).

Erikoisuudet:

- Jälkikäteen muutetut otteluiden tulokset (taulukkoon laskettu joko 0–3 tai 3–0)

• 29.6.1994 Kuusysi–TPV tulokseksi 0–3 (TPV:n vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–0)
• 21.4.2013 ottelu RoPS–FC Lahti tulokseksi 3–0 (RoPS:n vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–1).
• 13.4.2014 ottelu MIFK–VPS tulokseksi 0–3 (IFK:lla 13 pelipassitonta pelaajaa, ottelu päättyi 1–0).
• 26.10.2014 HJK–RoPS tulokseksi 3–0 (RoPS:n Mika Mäkitalo pelioikeudeton, ottelu päättyi 0–3)
• 21.8.2022 ottelu AC Oulu–FC Inter tulokseksi 0–3 (FC Interin vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–0).

- vuoden 1990 pudotuspelien rp-ratkaisuun päättyneet ottelut on esitetty maalien osalta 90 min tulos, voitto/häviö on rp-ratkaisun mukainen (näin ratkaistuja otteluita on yht. 5, joista HJK ja Kuusysi kumpikin 2, yksi Haka, KuPS, MP, Reipas, RoPS ja TPS).

• Taulukossa ei ole esitetty play-offs-ottelua 9.9.1990 RoPS-MP 3–4rp (0–0, 90 min) (ei lasketa VL-otteluksi, koska ottelu uusittiin).

Sijoitukset kausittain

Huomautukset
† Ovat edesmenneitä jalkapalloseuroja, tieto perustuu wikipedian ko. seura-artikkelissa esitettyyn.

¹ OTP ja OLS yhdistivät edustusjoukkueensa ja perustivat FC Oulun, jolle OTP:n sarjapaikka siirrettiin.
² Hjallis Harkimo osti PK-35:n edustusjoukkueen ja perusti Jokerit, jolle PK-35:n sarjapaikka siirrettiin.
³ Atlantis teki konkurssiin, ja sen sarjapaikka siirrettiin uudelle seuralle Allianssille.
⁴ Jokerit lopetti toimintansa, ja sen sarjapaikan sai putoajajoukkue KooTeePee.
⁵ Allianssin liigalisenssihakemus hylättiin, ja seura lopetti toimintansa.
⁶ TamU suljettiin liigasta talousepäselvyyksien vuoksi, ja seura lopetti toimintansa. AC Oulun liigalisenssihakemus hylättiin, ja seura jatkoi toimintaansa Ykkösessä.
⁷ Honka oli säilyttänyt liigapaikkansa kentällä, mutta menetti sen valtataistelun takia kabineteissa. 22.12.2014 vapautunut liigapaikka myönnettiin KTP:lle.
⁸ MYPA:lla ei nähty olevan taloudellisia edellytyksiä selviytyä Veikkausliigakaudesta 2015, ja lisenssi jätettiin myöntämättä. 9.1.2015 ilmoitettiin, että liigapaikka annetaan Ilvekselle.
⁹ Honka jäi ilman liigalisenssiä kaudelle 2024 taloudellisista syistä. Liigapaikan sai liigakarsinnassa hävinnyt Gnistan.

Katso myös

• Kansallinen Liiga
• IS-tähtikisa
• Veikkausliigan legendat
• Vuoden liigapelaaja
• Vuoden liigavalmentaja

Lähteet

• Alaja, Erkki: Bollis, Töölön Pallokentän 100 vuotta. Kustannusosakeyhtiö Teos, 2015. ISBN 978-951-851-974-9.

Viitteet

Kirjallisuutta

• Sarelius, Joonas & Peltonen, Tuomas: Veikkausliigan tarinat ja sankarit. Helsinki: Markkinointiviestintä Kärki, 2012. ISBN 978-952-67796-0-7.

• Forsblom, Mauri: Veikkausliiga 1993. Helsinki: Suomen Palloliiton Keski-Uudenmaan piiri ry, 1993. ISSN 1236-9861.

• Forsblom, Mauri: Veikkausliiga 1994. Helsinki: Suomen Palloliiton Keski-Uudenmaan piiri ry, 1994. ISSN 1236-9861.

Aiheesta muualla

• Veikkausliigan sivusto
• Veikkausliigan tilastohistoria
• Veikkausliigan verkkonäyttely Urheilumuseon sivustolla
• Kuntopuntari, Suomalaista jalkapalloa tilastoina
• Veikkausliigan tulokset
• RSSSF: Suomen korkeimman sarjatason tilastot kautta aikojen (englanniksi)
• RSSSF: Suomen korkeimman sarjatason maratontaulukko (englanniksi)