Aller au contenu principal

Infiniti QX60


Infiniti QX60


Infiniti QX60 on Infinitin vuodesta 2012 lähtien valmistama ylellinen crossover-tyyppinen automalli. Istuinpaikkoja autossa on seitsemän. Alun perin auton nimi oli Infiniti JX35, mutta vuonna 2013 auto nimettiin QX60-nimiseksi.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Infiniti QX60 Wikimedia Commonsissa

Text submitted to CC-BY-SA license. Source: Infiniti QX60 by Wikipedia (Historical)



Infiniti


Infiniti


Infiniti on alun perin Nissanin Yhdysvaltain markkinoille suunnattu loistoluokan automerkki. Ensimmäiset mallit (M30 ja Q45) esiteltiin marraskuussa 1988 ja niiden valmistus aloitettiin syksyllä 1989. Infiniti-mallit valmistetaan pääosin Japanissa Tochigissa, mutta vuodesta 2004 lähtien tuotantoa on ollut myös Yhdysvalloissa.

Euroopassa merkkiä myydään Kroatiassa, Tšekissä, Ranskassa, Saksassa, Unkarissa, Italiassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Puolassa, Romaniassa, Venäjällä, Serbiassa, Espanjassa, Sveitsissä, Turkissa, Ukrainassa sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Infiniti toi ensimmäisenä sarjatuotantoon drive by wire -tyyppisen ohjauksen vuonna 2014. Tuolloin järjestelmässä oli mekaaninen varmistus. Toisen sukupolven versiossa vuonna 2018 mekaanista yhteyttä ei enää ollut.

Yhteistyö Formula 1:ssä

Vuodet 2011–2015 Infiniti teki yhteistyötä Red Bull Racingin kanssa. Yhtiön odotettiin uudestaanbrändäävän tallin käytössä olleet Renaultin moottorit. Yhteistyö ei kuitenkaan johtanut tähän. Infinitillä on mahdollisuus kuitenkin olla Red Bullin tulevien kausien moottoritoimittaja. Red Bullin nelinkertainen maailmanmestari Sebastian Vettel on Infinitin ensimmäinen maailmanlaajuinen edustaja.

Mallit

  • QX30 (2016–)
  • QX50 (2013–) (2008–2013 EX)
  • QX60 (2013–) (2012–2013 JX)
  • QX70 (2013–) (2003–2013 FX)
  • QX80 (2014–) (2004–2014 QX)
  • Q30 (2016-)
  • Q40 (2015–) (1991–2015 G)
  • Q50 (2013–)
  • Q60 (2015–)
  • Q70 (2014–) (1990–2014 M)
  • ESQ (2014–), uudelleennimetty Nissan Juke

Lähteet

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Infiniti Wikimedia Commonsissa


Text submitted to CC-BY-SA license. Source: Infiniti by Wikipedia (Historical)



Renault–Nissan D -pohjalevy


Renault–Nissan D -pohjalevy


Renault–Nissan D -pohjalevy on Renault’n ja Nissanin yhteistyössä kehittämä pohjalevy ylemmän keskikokoluokan etu- ja nelivetoisille autoille, joissa moottori on sijoitettu poikittain. Sen seuraajaksi kehitettiin modulaarinen CMF-pohjalevy.

Mallit

  • Infiniti QX60 (2012–)
  • Nissan Altima (L33) (2012–2018)
  • Nissan Elgrand (E52) (2010–)
  • Nissan Maxima (A35) (2008–2014)
  • Nissan Maxima (A36) (2015–)
  • Nissan Murano (Z51) (2007–2014)
  • Nissan Murano (Z52) (2014–)
  • Nissan Pathfinder (R52) (2012–)
  • Nissan Quest (ER52) (2010–2016)
  • Nissan Teana (J32) (2008–2013)
  • Nissan Teana (L33) (2012–)
  • Renault Laguna III (2007–2015)
  • Renault Latitude (2010–)
  • Renault Samsung SM5 (L43) (2009–)
  • Renault Samsung SM7 (L47) (2011–)
  • Venucia T90 (2016–)

Text submitted to CC-BY-SA license. Source: Renault–Nissan D -pohjalevy by Wikipedia (Historical)



Renault Laguna


Renault Laguna


Renault Laguna on Renault’n vuosina 1993–2015 valmistama ylemmän keskiluokan automalli, joka tuli Renault 21:n seuraajaksi. Frankfurtin autonäyttelyssä syksyllä 2015 esiteltiin Lagunan korvaava malli Renault Talisman.

Renault Laguna I (1993–2001)

Vanhentuneen Renault 21:n seuraajaksi esiteltiin täysin uusi Laguna aivan vuoden 1993 lopussa, ja se tuli myyntiin seuraavana keväänä. Kulmikkaan edeltäjänsä sijaan Laguna oli pehmeämmin muotoiltu ja siinä oli samankaltaisia piirteitä kuin suuremman kokoluokan Renault Safranessa. Lagunan etuakselisto oli peräisin Safranesta ja taka-akseliston vääntösauvajousitus Renault 21:stä. Edeltäjästään poiketen moottori oli sijoitettu poikittain. Auto oli yli 4,5 metriä pitkä, mikä sijoitti sen luokkansa suurimpien autojen joukkoon. Myös sisältä malli oli tilava ja suuri viistoperän takaluukku teki autosta sedaneita käytännöllisemmän. Lagunan vahvuuksia olivat hyvät ajo-ominaisuudet ja matkustusmukavuus. Vikoja sen sijaan oli keskimääräistä enemmän. Lagunaa vaivasivat eniten sähköviat ja pienet moottoritilan öljyvuodot. Vaikka kolariturvallisuuteen sanottiin kiinnitetyn huomiota, jäi vuoden 1997 Euro NCAP -kolaritestin tulos vaatimattomaan kahteen ja puoleen tähteen.

Pienin bensiinimoottori oli Renault 19:n yksipistesuihkutteinen 1,8-litrainen (94 hv). Tehokkaampi vaihtoehto oli 2,0-litrainen (115 hv), jossa oli monipistesuihkutus. Valikoiman huipulla oli 3,0-litrainen V6 (167 hv), jonka yhteydessä oli levyjarrut myös takana. Ainoa dieselvaihtoehto oli vapaasti hengittävä 2,2-litrainen (83 hv), joka tuli joissain maissa saatavaksi myös turboahdettuna (113 hv) versiona. Automaattivaihteisena sai 2,0:n ja 3,0 V6:n.

Kesällä 1995 valikoimaa laajensi 16-venttiilinen Volvolta peräisin oleva 2,0S (140 hv), jossa myös oli kaikissa pyörissä levyjarrut.

Edullisimpaan RT-varusteluun sisältyi kuljettajan turvatyyny, turvavöiden esikiristimet, ohjaustehostin, plyysiverhoilu, kauko-ohjattu keskuslukitus, sähköikkunat edessä, lukuvalo edessä sekä lämmitettävät sähköpeilit ja etuistuimet. 2,0-litraisessa oli lisäksi sumuvalot ja sävylasit. Joillain markkinoilla oli tarjolla myös säästömalli RN, josta puuttui turvatyyny ja joitakin mukavuusvarusteita.

RXE-mallissa oli lisäksi ABS-jarrut, ajonestolaite, lukuvalot takana, ajotietokone ja puhesyntetisaattori.

V6:een kuului ajonopeuden mukaan säätyvä ohjaustehostin, kevytmetallivanteet, sähköikkunat takana ja vakionopeudensäädin.

Farmarimalli Break esiteltiin kesällä 1995. Sen tavaratila oli yksi luokkansa suurimmista. RXE:ssä avautui takaluukun lisäksi myös takalasi erikseen. Tavaratilaan sai myös kahden istuttavan lisäistuimen. Farmarin osuus Suomen myynnistä oli hieman yli puolet.

Syksyllä 1996 kaikkiin malleihin tuli uudet istuimet, ABS-jarrut, turvavöiden voimanrajoittimet, lämmitettävät pesusuuttimet ja sisävalon viive. Seuraavana keväänä markkinoille tuli uusi 3,0-litrainen V6, jossa oli tehoa 190 hevosvoimaa.

Vuoden 1997 erikoismalli oli Estoril, jossa oli vakiona radio/kasettisoitin kuudella kaiuttimella, metalliväri ja kevytmetallivanteet.

Keväällä 1998 Laguna koki kevyen kasvojenkohotuksen. Suurimmat ulkonäölliset muutokset oli vat sumuvalojen muuttuminen kulmikkaista pyöreiksi ja uudelleenmuotoillut etupuskurit. Viistoperämallissa takavaloissa oli musta kehys, joka kattoi myös takavalojen välisen alueen. Etuvalot olivat kevyesti tummennetut. Pyöräkoko kasvoi 15 tuumaan, ja farmarissa avautuva takalasi tuli vakiovarusteeksi.

Perusmoottoriksi tuli Méganen 16-venttiilinen 1,6-litrainen (110 hv). Hieman myöhemmin saapui myös saman sarjan 1,8-litrainen (120 hv). Vanha 2,0 litran moottori pysyi valikoimassa, mutta Suomeen sitä tuotiin vain automaattivaihteisena. Tehokkaimmaksi vaihtoehdoksi Suomessa jäi Volvon 2,0S, joka korvattiin vuotta myöhemmin Renault’n omalla liki samantehoisella (139 hv) moottorilla. Dieselmoottoriksi tuli tarjolle ajanmukaisella tekniikalla toteutettu 1,9 dTi (100 hv).

Perusmalliksi tuli Confort, jossa oli kaksi turvatyynyä, ajonestolaite ja uusi harmaa plyysiverhoilu. Sportissa oli tumma kangasverhoilu, ja varusteina takaspoileri sekä sumuvalot. Confort plus -mallissa oli lisäksi lämpöäheijastava tuulilasi, monitoimiohjauspyörä, automaatti-ilmastointi, radio ja puhesyntetisaattori.

Vuonna 1998 tarjottuun Sport-pakettiin kuului kevytmetallivanteet, nahkaverhoiltu monitoimiohjauspyörä, Radiosat 6000 -radio/kasettisoitin, korinväriset ulkopeilit ja takaspoileri.

Kesällä 1999 esiteltiin mallivuoden 2000 Lagunat. Vakiovarusteisiin lisättiin sivuturvatyynyt (yht. neljä turvatyynyä), sumuvalot ja raitisilmasuodatin. Sport sai 16 tuuman kevytmetallivanteet ja nahkaverhoillun ohjauspyörän. Pack Style -varustepaketissa sai nahkaverhoillun ohjauspyörän, matkustajan istuimen korkeussäädön ja 16-tuumaiset kevytmetallivanteet. Pack Style 2000 -paketissa puolestaan oli 15 tuuman kevytmetallivanteet, ilmastointi, Radiosat 6000 CD-soittimella ja nahkaverhoiltu ohjauspyörä.

Laguna Silver Edition -erikoismallissa oli 16 tuuman kevytmetallivanteet, hopeinen metalliväri, kromattu vaihteenvalitsimen nuppi ja kirkaslasiset sivuvilkut.

Syksyllä 1999 markkinoille tuli yhteispaineruiskutteinen dieselmoottori, 1,9-litrainen dCi, jota ei ollut Suomen tuontiohjelmassa.

Seuraavan vuoden syksynä esiteltiin Laguna Premium, jossa moottorivalikoima oli supistunut 1,6- ja 1,8-litraisiin bensiinimoottoreihin sekä dTi-dieseliin. Vakiovarustukseen kuului 15-tuumaiset kevytmetallivanteet, radio/CD-soitin, manuaali-ilmastointi ja nahkaverhoiltu monitoimiohjauspyörä. Premium Sportiin sisältyi lisäksi takaspoileri. Lisäksi tarjolle tuli Pack Sport -varustepaketti, jonka mukana sai 16 tuuman kevytmetallivanteet, urheiluistuimet ja takaspoilerin.

Renault Laguna II (2000–2007)

Toisen sukupolven Laguna esiteltiin Pariisin autonäyttelyssä syksyllä 2000, ja valmistus alkoi saman vuoden joulukuussa. Pituutta oli tullut lisää seitsemän senttimetriä ja leveyttä kaksi senttimetriä, joten kasvu oli huomattavasti hillitympää kuin esimerkiksi kilpailevassa Ford Mondeossa. Hyviä ominaisuuksia olivat edellismallin tavoin erinomaiset ajo-ominaisuudet ja matkustusmukavuus. Sen sijaan pääntilaa oli takaistuimella niukasti ja farmarimallin tavaratila oli aikaisempaa pienempi. Myöskään seitsenpaikkaista versiota ei ollut enää saatavilla. Lagunoissa esiintyi edelleen keskimääräistä enemmän vikoja. Ongelmakohtia ovat akselisto, elektroniset järjestelmät ja turboahtimen sekä ruiskutussuuttimien rikkoutuminen.

Toisen sukupolven Laguna oli kaikkien aikojen ensimmäinen automalli, joka saavutti täyden viiden tähden tuloksen Euro NCAP -kolaritestissä.

Moottorivalikoimassa olivat aluksi 1,6 16V (107 hv), 1,8 (123 hv), 3,0 V6 24V (207 hv) sekä diesel 1,9 dCi (120 hv). V6 oli varustettu aina automaattivaihteistolla. Lokakuussa 2002 markkinoille tuli myös 2,0-litrainen (135 hv) bensiinimoottori ja vuoden 2003 alusta lähtien tarjolla oli 2,0-litrainen (163 hv) turbomoottori.

Tammikuussa 2004 tuli pienemmän dieselin rinnalle 2,2 dCi (150 hv), jossa oli voimansiirtona kuusivaihteinen manuaalivaihteisto.

Toisen sukupolven Laguna koki kasvojenkohotuksensa maaliskuussa 2003. Uutuuksia mallissa olivat sähköinen käsijarru, avaimeton järjestelmä ja uudistettu kojelauta. Myös ulkonäkö sai osakseen pientä päivitystä.

Renault Laguna III (2007–2015)

Kolmannen sukupolven Laguna esiteltiin Frankfurtin autonäyttelyssä syksyllä 2007. Korimalleina olivat viisioviset hatchback ja farmari sekä ensimmäistä kertaa mallin historiassa myös kaksiovinen coupé.

Vuoden 2007 Euro NCAP -kolaritestistä Laguna sai tulokseksi täydet viisi tähteä.

Pariisin autonäyttelyssä 2010 esiteltiin kasvojenkohotuksen kokenut Laguna, joka sai uuden, aiempaa aggressiivisemman keulailmeen.

Lähteet

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Renault Laguna Wikimedia Commonsissa

Text submitted to CC-BY-SA license. Source: Renault Laguna by Wikipedia (Historical)



INVESTIGATION