Pyhän Henrikin katedraali

Pyhän Henrikin katedraali (ruots. Sankt Henriks katedral) on Helsingissä, Ullanlinnan kaupunginosassa ja Mustekalan korttelissa sijaitseva roomalaiskatolinen kirkkorakennus. Se on rakennettu vuosina 1858–1860, ja se edustaa uusgotiikkaa. Kirkon suunnitteli saksalaissyntyinen arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmann.

Pyhän Henrikin kirkko siunattiin käyttöön 1860, mutta sen vihki vasta 14. syyskuuta 1904 Mohilevin arkkihiippakunnan arkkipiispa Jerzy Szembek. Modernin ajan ensimmäinen suomalainen katolinen pappi, Wilfrid von Christierson oli kirkkoherrana vuosina 1906–1911. Kirkosta tehtiin piispankirkko 1920, jolloin Suomesta tuli apostolinen vikaarikunta.

Ulkoasultaan kirkko on säilynyt lähes koskemattomana, mutta sen sisätiloja uudistettiin vuonna 1981 arkkitehti Olof Hanssonin johdolla. Ulkoseiniä koristavat pyhän Henrikin, pyhän Pietarin ja pyhän Paavalin patsaat. Kirkon kuorissa sijaitsevaan alttariin on sijoitettu pyhän Cyprianuksen, Olavin sekä Birgitan pyhäinjäännöksiä. Kirkon piispanistuinta koristaa Suomen apostolisen vikaarikunnan ensimmäisen piispan, Mikael Buckxin, vaakuna. Alttarin etuseinässä on vitriini, johon asetettiin pyhän Henrikin reliikki tammikuussa 2000; alttarin yläpuolella on myöhäiskeskiaikainen triumfikrusifiksi.

Kirkkosalin neljätoista ristintien asemaa on valettu Ranskassa 1800-luvulla. Salin seinillä on kaksitoista vihkiristiä kynttilöineen. Urkuparvella on tukholmalaisen Richard Jacobin tehtaan urut vuodelta 1967. Parven alla on muistotaulu Johannes Paavali II:n vierailusta Suomessa vuonna 1989. Urkuparvea kannattavissa pylväissä on marmoriset vihkivesiastiat. Kirkkosalin lasimaalaukset valmisti hollantilainen René Groene 1960-luvulla ja ne peruskorjattiin 2000-luvun alussa.

Kirkon katon todettiin vuonna 2009 olevan romahtamisvaarassa. Katto uusittiin korjauksissa, jotka valmistuivat syksyllä 2010. Lahonneen ansaan pää uusittiin, samoin vaihdettiin kattopelti ja muita rakenteita. Pelti oli välillä punainen, mutta korjauksen jälkeen vihreä. Kellotornista löytyi pala vanhaa vihreää kattopeltiä, jonka perusteella Museovirasto hyväksyi värimuutoksen. Kellotapulin romahtamisvaarassa ollut yläosa uusittiin, ja sen luukut muutettiin avautuviksi. Myös ikkunamaalaukset ja penkkien polvituet uusittiin. Korjaustöitä rahoittivat Museovirasto, suomalaiset säätiöt ja yksityiset tahot sekä saksalainen Bonifatiuswerk-säätiö.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhän Henrikin katedraali Wikimedia Commonsissa

• Pyhän Henrikin katedraali