Eira

Eira on pieni kaupunginosa eteläisessä Helsingissä. Sitä rajoittavat Merikatu ja Telakkakatu lännessä, Tehtaankatu pohjoisessa, Laivurinkatu idässä sekä Sirpalesalmi etelässä. 0,19 km² kokoisella alueella on noin 1 000 asukasta. Eiran naapurialueita ovat kaupunginosat Ullanlinna ja Punavuori sekä Länsisataman osa-alue Hernesaari. Helsingin piirijaossa se lasketaan osaksi Ullanlinnan peruspiiriä, joka puolestaan kuuluu Eteläiseen suurpiiriin. Eira on tunnettu huvilakaupunginosana.

Muista lähistöllä olevista kaupunginosista, kuten Punavuoresta ja Ullanlinnasta Eira (yhtä alueen luoteiskulmassa sijaitsevaa korttelia lukuun ottamatta) eroaa selvästi siinä, että siellä kadut ovat kapeita ja yleensä kaartuvia, eivätkä rakennukset yleensä ole kadun varressa vaan keskellä tonttia.

Kaupunginosassa on lukuisia suurlähetystöjä. Eiran ohi kulkevat raitiolinjat 1, 3 ja 6 sekä bussilinjat 20 ja 30.

Historia

1800-luvun lopulla Eira oli vielä rakentamatonta aluetta. Sitä pidettiin liian syrjäisenä kaupunkiasutukseen, minkä vuoksi sinne suunniteltiin teollisuusaluetta. Tästä suunnitelmasta on muistona Tehtaankadun nimi. Suunnitelma kuitenkin hylättiin, ja Eirasta alettiin aluksi suunnitella huvilakaupunginosaa. Vuonna 1907 Eiralle vahvistettiin arkkitehtien Bertel Jungin, Armas Lindgrenin ja Lars Sonckin uusi asemakaava, joka mahdollisti huvilakaupunkisuunnitelmaa tiiviimmän rakentamisen. Suurin osa Eiran rakennuksista on jugendtyylisiä, enimmäkseen kolmikerroksisia kerrostaloja, jotka rakennettiin muutaman vuoden kuluessa asemakaavan vahvistamisen jälkeen. Eirasta tuli Helsingin ensimmäinen maastoon mukautuva kaupunginosa ilman ruutuasemakaavaa. Tiiviydestä ja rakennusten epäsäännönmukaisista muodoista ja korkeuksista huolimatta alueesta tuli arvostettu ja selkeästi ruotsinkielinen.

Eira sai nimensä viereiseen Ullanlinnan kaupunginosaan vuonna 1897 rakennetulta Eiran sairaalalta, joka taas oli saanut nimensä Tukholmassa vuosina 1816–1955 toimineelta samannimiseltä sairaalalta. Tämä sairaala taas oli saanut nimensä pohjoismaisen muinaistaruston lääkintätaidon jumalattarelta, Eiriltä.

Eiran länsirajalla sijaitseva Speranskintie on nimetty venäläisen valtiomiehen Mihail Speranskin mukaan; Speranski vaikutti merkittävästi Suomen asemaan Venäjän keisarikunnan osana ja toimi Suomen sodan jälkeen Suomen ensimmäisenä valtiosihteerinä. Alkujaan Speranskintie oli nykyisen Merikadun länsipään nimenä.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Eira Wikimedia Commonsissa